Itsenäisyyttä juhlittiin tänä vuonna erilaisin menoin

Sankarivainajien muistomerkille laskivat seppeleen kirkkoherra Mikko Seppälä ja kunnanjohtaja Esko Kairesalo, kunniavartiossa Kari Weckman (vas.) ja Eemeli Markkanen. Lasse Herrala

Lasse Herrala

Mäntsälän perinteisestä itsenäisyysjuhlasta näkyi vain kuori. Suomen lippu nostettiin, kuten aiemminkin kunnantalon lippusalkoon. Juhlajumalanpalveluksesta puuttui seurakunta, mutta kirkonmenot voi nähdä netin kautta.

Tavanomaisesti sankarihaudoilla pidetty puhe oli siirretty kirkkoon, että mahdollisimman moni mäntsäläläinen kykeni kuulemaan sen verkkolähetyksen ansiosta. Puheen piti kunnanjohtaja Esko Kairesalo, jolle puhe oli viimeinen sankarihautapuhe kunnanjohtajana.

Kairesalo muistutti, että vietämme tänä vuonna itsenäisyyspäivää hyvin poikkeuksellisissa oloissa.

– Uusi tilanne aiheutti keväällä siirtymisen poikkeusoloihin noin kuukauden ajaksi, tilanteeseen, johon emme ole rauhan aikana tottuneet. Kulkemistamme rajoitettiin, kokoontumisia ohjattiin ja opetus siirtyi osittain etäopetuksena toteutettavaksi. Vapauteemme puututtiin, emme itse saaneet enää päättää kaikesta mitä teemme.

Suomessa koronavirus on edelleen vakava uhka väestölle, erityisesti riskiryhmille.

– Vakavin mahdollinen kriisitilanne oli noin 80 vuotta sitten, kun Suomi joutui ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi ja sen kautta toiseen maailmansotaan. Jouduimme taistelemaan ylivoimaista vihollista vastaan, kuvasi kunnanjohtaja.

– Talvisota, jatkosota ja Lapin sota kestivät yhteensä noin 5,5 vuotta. Kansakunta joutui mahdottoman eteen, tappiot olivat valtavat niin haavoittuneiden kuin kuolleiden osalta. Kansakunnan itsenäisyys oli hiuskarvan varassa.

- Se, mikä silloin pelasti Suomen ja itsenäisyyden oli asevelihenki, yhtenäisyys kansana ja kansakuntana. Niin naiset, miehet kuin lapsetkin antoivat kaikkensa Suomen ja itsenäisyyden säilymisen puolesta. Veljeä ei jätetty!

– Mäntsälän hautausmaalla, mullan alla, lepää lukuisia sankarivainajia. He ovat osaltaan antaneet meille nykypäivän vanhemmille ja nuoremmille sukupolville hyvinvoinnin, vapauden ja itsenäisyyden. Ne eivät ole itsestään selvyyksiä, kun katsomme, mitä tälläkin hetkellä tapahtuu eri puolilla maailmaa, arvioi Kairesalo.

Perinteistä seppeleenlaskua sankarihaudoille oli kokoontunut katsomaan parikymmentä ihmistä.

Ilmari Wirkkalan suunnitteleman hauta-alueen muistomerkin edessä olivat kunniavartiossa Eemeli Markkanen ja Kari Weckman.

Karjalaan jääneiden muistomerkille laskivat seppeleen Sirpa Suvanto ja Jukka Ratia sekä Kansalaissodan muistomerkeille Tapio Havula, Anna Helin ja Reijo Liinamaa.

Tavanmukaista pääjuhlaa juhlakahveineen ja -puheineen ei koronan vuoksi järjestetty.

Kommentoi

Palvelut