Mäntsälä menettää sote-uudistuksessa

Lasse Herrala

Sote-uudistus mullistaa nykyisillä tiedoilla kuntien talouden. Kuntien tehtävistä noin puolet eli terveydenhoito ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueitten hoidettavaksi, Mäntsälä kuuluu uudistuksessa edelleen Keski-Uudenmaan soten alueeseen. Uudessa mallissa valtio rahoittaa Keusoten kulut.

Kun kuntien tehtävät vähenevät, myös niiden rahoitustarve pienenee. Tämä merkitsee valtion osuuksien myllertymistä. Kunnilta arvioidaan lakkaavan valtionosuuksia noin 20 miljardin euron verran.

Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan lokakuun 2020 arvion mukaan 13,26 prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti.

”Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Uudistuksella ei ole tarkoitus keventää eikä kiristää kenenkään verotusta”, todetaan sote-uudistusta valmistelleen työryhmän raportissa.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti. Kuntayhtymät siirretään varoineen ja velkoineen hyvinvointialueille.

Eniten verorahaa menettävät ne kunnat, joissa sote-menot ovat suhteellisesti suurimmat. Valtionosuuksien saajien ääripäissä muutokset ovat suurimmat.

Kauniainen on saanut vain kolme prosenttia valtionosuuksia verotuloistaan. Sote-uudistuksen jälkeen se saa valtiolta verorahoituksestaan yli puolet, 52.5 prosenttia. Tilaston toisessa päässä on Kaskinen, joka menettää valtionosuuksiaan peräti 75 prosenttiyksikköä.

Parhaiten Keski-Uudellamaalla selviytyvät Pornainen ja Tuusula, joiden valtionosuudet kasvavat soten myötä 12,5 prosenttiyksikköä. Myös Kerava (11,3) ja Nurmijärvi (10,7) pääsevät plussan puolelle.

Järvenpää menettää yhden prosenttiyksikön ja Mäntsälä 2,5. Hyvinkään luku on -7 ja Pukkilan -12,3.

Mäntsälä on saanut valtiolta noin 28 prosenttia verotuloistaan. Niiden osuuden arvioidaan putoavan hieman yli 25 prosenttiin.

Kunnallisveroa on arvioitu kertyvän tänä vuonna 76,4 miljoonaa, kiinteistöveroa 7,2 ja yhteisöveroa 3,7 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia on arvioitu saatavan kaikkiaan 31,1 miljoonaa.

Verorahoitukseen lasketaan kunnan ansiotuloista saamat verot ,kiinteistöverot ja yhteisöverot. Valtio on tukenut kuntia niiden kantokyvyn mukaan.

On arvioitu, että kiinteistöverot muodostavat jatkossa yhä tärkeämmän rahoituslähteen kunnille, koska ne eivät ole yhtä suhdanneherkkiä kuin esimerkiksi ansiotuloverot.

Lähteet: Sote-uudistusta valmistelleen työryhmän raportti, Finnish Consulting Group/Eero Laesterä, Yle.

Kommentoi

Palvelut