Korona ajanut yhä useampia lapsiperheitä ruokajonoihin – SPR:n mukaan perusturvan taso on riittämätön

SPR:n ruoka-apuun turvautuu tuhansia ihmisiä joka kuukausi. SPR/ Marjaana Malkamäki
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Ruoka-apu on monelle välttämätön tuki pärjäämisessä. Korona-aikana ruoka-avun tarve on kasvanut entisestään.

Avun saamisen ei pitäisi kuitenkaan olla hyväntekeväisyyden varassa, katsoo Suomen Punainen Risti (SPR).

SPR:n ruoka-apuun turvautuu tuhansia ihmisiä joka kuukausi. Apua jaetaan 84 paikkakunnalla ympäri maata.

Ruoka-avun asiakkaat ovat tavallisia ihmisiä, joilla talous on jostain syystä äärimmäisen tiukalla eivätkä rahat riitä ruokaan, ilmenee SPR:n kyselyssä.

Avunsaajien elämäntilanteet ja iät vaihtelevat, mutta tänä vuonna koronatilanne on ajanut monet hakemaan apua. Esimerkiksi opiskelijoiden ja lapsiperheiden määrä on lisääntynyt ruokajonoissa.

– Ruoka-avun ansiosta rahaa jää myös käytettäväksi muihin tärkeisiin menoihin, kuten asumiseen, lääkkeisiin ja harrastuksiin. Säästyneillä varoilla voidaan myös ostaa terveellisempää ruokaa ja monipuolistaa ruokavaliota, sanoo SPR:n hyvinvoinnin ja terveyden yksikön päällikkö Maria Viljanen tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneista 81,5 prosenttia koki ruoka-avun pärjäämisensä kannalta välttämättömäksi. Noin 52 prosenttia vastanneista kävi ruoka-avussa kuukausittain. Lähes yhtä moni eli 47 prosenttia koki tarvitsevansa enemmän ruoka-apua kuin mitä nyt on omalla paikkakunnalla saatavilla.

SPR pitää huolestuttavana, että niin moni ihminen joutuu edelleen turvautumaan ruoka-apuun Suomessa.

– Ruoka-avun ei pitäisi olla pysyvä ratkaisu kenenkään kohdalla. Perusturvan taso on tällä hetkellä riittämätön, mikä näkyy ruokajonoissa. Avun saamisen ei myöskään tulisi olla hyväntekeväisyyden varassa. Etenkin lapsiperheiden, joilla on lisäksi taloudellisia haasteita ja lomautuksia, tulisi saada pysyvämpää tukea muuta kautta, sanoo Viljanen.

Taloudellinen tilanne vaikeuttaa ruoka-avussa kävijöiden elämää. Oma hyvinvointi koettiin kohtalaiseksi silloin, kun apua on saatavilla, selviää kyselystä.

– Ruoka-avun jakamisen rinnalla olisi tärkeää tarjota myös muunlaista tukea, kuten keskusteluapua sitä kaipaaville. Ruokaa ja kohtaamisia -hankkeessa olemme kehittäneet osallisuutta lisäävää toimintaa ja tukeneet ruoka-avun saajien osallistumista vapaaehtoistoimintaan, sosiaalitoiminnan suunnittelija Elisa Vesterinen sanoo.

Kommentoi

Palvelut