Nahkasiipisen lentäjän puraisussa piilee tappavan taudin vaara – "Päivänvarjoa avattaessa varjon sisällä ollut lepakko näykkäisi"

Lepakko saattaa tulla vastaan vaikka halkopinossa. Arkisto / Matti Turpeinen
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Rabiesta eli raivotautia vastaan altistustilanteissa annetut estohoidot ovat tänä vuonna vähentyneet koronaviruspandemiaan liittyvien ulkomaanmatkailun rajoitusten johdosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) korostuu Suomessa tapahtuneissa rabiesaltistuksissa lepakko.

– Tämän vuoden kahdeksasta lepakkoaltistuksesta yksi tapaus oli esimerkiksi sellainen, jossa mökillä päivänvarjoa avattaessa varjon sisällä ollut lepakko näykkäisi varjon avaajaa, kertoo Husin Tulehduskeskuksen epidemiologisen yksikön dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Lepakon kohtaaminen tapahtuukin kotimaassa usein juuri mökkeily-ympäristössä. Voi käydä esimerkiksi niin, että lepakko on halkopinossa halkojen välissä, ja kun halkoja mennään ottamaan, saattaa lepakko puraista tai näykkäistä.

Tänä vuonna Husin alueella on annettu alustavan tiedon mukaan reilut parikymmentä rabiesestohoitoa. Määrä on viitteellinen, sillä tietoja kaikista annetuista estohoidoista ei vielä ole kirjattu, ja määrä tullee jonkin verran kasvamaan siitäkin syystä vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Husin alueella annettiin kaikkiaan 67 rabiesestohoitoa, vuonna 2018 määrä oli 63. Rabiesestohoito on kallista, pitkälti yli 2 000 euroa per aikuinen silloin, kun rokotteen lisäksi joudutaan antamaan vasta-ainehoito.

Suurin osa vuoden 2019 rabiesaltistustilanteista on entiseen tapaan ollut peräisin ulkomailta ja etenkin Kaakkois-Aasiasta, kuten Thaimaasta. Kun altistus tapahtuu ulkomailla, niin yleisin altistuslähde on koira. Suomeen tautia voivat tuoda etenkin ulkomailta laillisesti tai laittomasti tuodut eläimet, kuten koirat tai kissat. Niin sanottuja rescue-koiria tuodaan Suomeen esimerkiksi Venäjältä, Romaniasta ja Balkanin alueen maista.

Ruokaviraston mukaan raivotauti on eläimillä yleinen Aasiassa ja Afrikassa, mutta sitä esiintyy edelleen monissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Puolassa, Romaniassa, Unkarissa, Turkissa, Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

Viime vuoden lopulla Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti matkailijoiden tehovalvonnan Helsingin satamissa yhteistyössä Tullin, Helsingin poliisilaitoksen ja Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkärin kanssa. Tuolloin Tulli pysäytti yhdessä poliisin kanssa 834 lautalta purkavaa autoa Helsingin satamissa, kerrotaan avin tiedotteessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkastivat niissä olevat 50 eläintä, joista 45 oli koiria.

24 koiralla oli puutteita. Omistajiensa kanssa matkaavilta koirilta puuttui ekinokokkilääkityksiä, rabiesrokotuksia tai passi. Omistajille annettiin määräys puutteiden korjaamiseksi määräajassa sekä 2 ilman passia matkustanutta koiraa käännytettiin omistajan kanssa takaisin Viroon.

Tarkastuksessa paljastui ikävä ilmiö, jossa koiratuonti yritetään naamioida yksityiseksi tuonniksi vaikka ilmeistä on, että koira välitetään edelleen uudelle omistajalle. Kaupallisen tuonnin vaatimuksia ei kuitenkaan täytetä.

– Koirilla ja kissoilla tulee olla rabiesrokotus tai rabiesvakuus. Jos tuodaan katukoiria rabiesriskialueilta, kuten Venäjältä tai Romaniasta, on suositeltavaa testata rabieksen vasta-aineet, läänineläinlääkäri Sari Haikka sanoo tiedotteessa.

– Jos koiralla havaitaan puutteita rokotuksissa tai lääkityksessä, tehdään tautiriskiarvio ja sen perusteella koira joko lähetetään takaisin lähtömaahan, eristetään tai lopetetaan. Virallinen rabiesepäily johtaa lähes aina eläimen lopettamiseen. Rabiesta tai ekinokokkia ei esiinny Suomessa, ja näin tulisi olla jatkossakin, Haikka painottaa.

Toisesta EU-maasta Suomeen tuotavilla koirilla täytyy olla siru, passi, lääkitys ekinokokkoosia vastaan sekä rabiesrokotus tai rabiesvakuus. Kissoilla on samat vaatimukset lukuun ottamatta ekinokokkilääkitystä. Jos eläin tulee myyntiin, sillä pitää olla EU-komission ylläpitämässä TRACES-järjestelmässä laadittu terveystodistus. Eläinlääkäri tarkastaa tällaisen eläimen lähtömaassa 48 tuntia ennen tuontia Suomeen.

Mikä sairaus?

Raivotauti

Raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostotulehdus. Rabiekseen voivat periaatteessa sairastua kaikki nisäkkäät. Rabiesalueita ovat pääosin Euroopan ulkopuoliset alueet ja Euroopassa muun muassa Romania, Serbia, Ukraina ja Valko-Venäjä, sekä Suomen lähialueista Venäjä.

Ihmisellä rabieksesta käytetään nimitystä vesikauhu, ja oireiden alkamisesta tauti johtaa kuolemaan muutamassa päivässä. Oireiseen tautiin ei ole hoitoa.

Rabiesestohoito tulisi aloittaa mielellään 24 tunnin kuluessa altistuksesta, mutta se voidaan aloittaa myöhemminkin.

Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien. Raivotaudin leviämistä Suomeen on torjuttu määrätietoisesti luonnonvaraisille pienpedoille tarkoitetulla rabiessyöttirokotteilla, joita on levitetty jo vuosikymmeniä kaakkoisrajalle. Rokote kuuluu myös koirien ja kissojen suositeltuun rokotusohjelmaan.

Rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittaa koirien väärennettyjen rokotusasiakirjojen lisäksi se, ettei rabiestartuntaa voi varmasti todeta elävästä eläimestä. Koska ihmisellä ja eläimellä oireinen rabies johtaa kuolemaan, eläimellä tautia epäiltäessä ei ihmisten suojauksessa voida viivytellä.

Lähteet: Hus, THL.

Kommentoi

Palvelut