Yhä harvempi siirtolainen saa kansalaisuuden EU:ssa – yksi syy yleisin kielteiselle päätökselle Suomessa

Suomen kansalaisuutta haki vuosina 2014–2018 keskimäärin 13000 henkilöä/vuosi (mukaan lukien kansalaisuusilmoitukset). Arkisto / Teemu Vestovuo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

EU:n jäsenvaltioiden kansalaisuuden saa yhä harvempi kolmannen maan kansalainen, tiedottaa Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN). Tieto perustuu EMN:n uuteen tutkimukseen, josta käy ilmi, että vaikka EU:n alueelle saapuneiden uusien siirtolaisten määrä on kasvanut, EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden henkilöiden määrä on vähentynyt.

Irakin kansalaiset ovat jättäneet tänä vuonna eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa.

– Yleisin syy kielteiselle päätökselle Suomessa on joka vuosi ollut hakijan riittämätön kielitaito. Kielitaitoedellytyksestä haetaan usein myös poikkeusta vedoten luku- ja kirjoitustaidottomuuteen tai terveydentilaan, mutta edellytyksestä poiketaan hyvin harvoin ja vain painavin perustein, erityisasiantuntija Tuukka Lampi EMN Suomesta sanoo tiedotteessa.

Toinen yleinen syy kielteiselle päätökselle on selvittämätön henkilöllisyys, mistä on tullut erityisen merkittävä haaste kansalaisuusasioiden käsittelyssä vuosien 2014-2015 pakolaistilanteen jälkeen.

EU:n 28:n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden henkilöiden määrä on laskenut vuosien 2014 ja 2018 välillä. Jäsenvaltioissa on viime vuosina omaksuttu sekä kansalaisuuden saamista helpottavia että rajoittavia käytäntöjä.

– Suomessa kansalaisuuslain muutokset ovat seuraamusta pääosin julkisesta keskustelusta, mikä on viime vuosina liittynyt lähinnä kansalliseen turvallisuuteen ja rikollisuuden torjuntaan, erityisasiantuntija Lampi jatkaa tiedotteessa.

Suomessa astui voimaan vuonna 2019 lakimuutos, jonka perusteella tiettyihin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden, edellyttäen kuitenkin, että hänellä on riittäviä siteitä toiseenkin valtioon. Vuoden 2019 aikana rajoitettiin lisäksi kaksoiskansalaisten pääsyä tiettyihin Puolustusvoimien sotilasvirkoihin ja opintoihin sekä rajavartioston virkoihin. Toisaalta viime vuonna helpotettiin myös naisparien lasten asemaa niin, että lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden ilman sisäistä adoptiota.

Kansalaisuuteen liittyvät säännöt poikkeavat eri EU-maiden välillä. Esimerkiksi lähes puolessa jäsenvaltioista kansalaisuus- tai kotoutumistesti on osa hakumenettelyä ja useimmissa vaaditaan ainakin jonkinasteista kielitaitoa.

Mikään jäsenvaltio ei tällä hetkellä myönnä alueellaan syntyneille ulkomaalaisten vanhempien lapsille kansalaisuutta ehdoitta, vaan yleensä vaaditaan ainakin vähimmäisasumisaika. Suomessa kansalaisuus saadaan pääosin periytymisperiaatteella. Kolmannen maan kansalaiset saavat sen yleisimmin hakemuksesta. Suomen kansalaisuutta haki vuosina 2014–2018 keskimäärin 13 000 henkilöä/vuosi (mukaan lukien kansalaisuusilmoitukset). Kielteisen päätöksen sai kyseisellä aikavälillä keskimäärin 16 prosenttia hakemuksista joka vuosi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut