Pääkaupunkiseudun polttoperäisistä hiukkaspäästöistä peräti reilu kolmannes johtuu puunpoltosta ja noin neljäsosa autojen pakokaasuista. Suurimmat päästöt esiintyvät vanhoilla ja tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, ilmenee Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) tekemästä arviosta.
Pääkaupunkiseudulla puuta poltetaan joko varaavassa takassa tai puusaunassa. Tulisijan käyttö aiheuttaa aina savuja eli päästöjä ilmaan. Erityisesti roskien, kuten maitotölkkien, tai kostean puun polttaminen saa savupiipusta tupruamaan ilmaan runsaasti hiukkasia. HSY vinkkaa, että kuivat klapit tunnistaa siitä, että ne helähtävät yhteen lyödessä.
– Arviomme mukaan pääkaupunkiseudun polttoperäisistä hiukkaspäästöistä 33 prosenttia syntyy kotitalouksien puunpoltosta. Autojen pakokaasujen osuus on 26 prosenttia. Energiantuotannosta syntyy hiukkaspäästöjä eniten eli 38 prosenttia, mutta näillä päästöillä on vain pieni merkitys hengitysilman laatuun, sillä päästöt purkautuvat korkeista piipuista ja pääsevät laimenevaan yläilmoissa, kertoo HSY:n tiedotteessa ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen.
Hiukkaspäästöt ovat haitallisia ihmisen terveydelle ja ne vähentävät myös viihtyisyyttä. Jokainen voi vaikuttaa siihen, kuinka puhtaasti puut omassa tulisijassa palavat.
– Puun käyttömäärä, poltettavan puun kosteus, tulisijatyyppi ja tulisijan ikä sekä polttotavat vaikuttavat päästöihin. Pääsääntöisesti uudemmat tulisijat ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhemmat. Tärkeää on polttaa vain kuivaa puuta eikä lainkaan roskia kuten maitotölkkejä, Myllynen jatkaa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja TTS Työtehoseura toteuttivat keväällä 2019 kyselytutkimuksen pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käytöstä. Tulosten perusteella HSY laski puunpoltosta aiheutuvat päästöt pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun asukkaat saavat opastusta Polta puuta puhtaammin -webinaarista, joka järjestetään 25. marraskuuta kello 17.30–19.30.