Sähkönsiirron hinnankorotukset kovia

Talous: Nivoksen korotus kohtuullinen vuodesta 2016, hintataso silti seudun kalliimmasta päästä.

Sähkönsiirron hintakorotuksia perusteltiin maakaapeleiden mittavilla investointikuluilla. Anton Soinne

Crista Lassfolk-Feodoroff, Tero Välimäki

Sähköverkkoyhtiöiden sähkönsiirtomaksujen hinnankorotukset ovat rokottaneet kuluttajien kukkaroita enenevissä määrin vuodesta 2016 lähtien.

Keski-Uudellamaalla toimivista sähköyhtiöistä ainoastaan Nurmijärven Sähköverkko Oy:n siirtohinta on sama (7,68 snt/kWh) kuin neljä vuotta sitten.

Edullisin sähkönsiirto on Keravan Energia Oy:llä, 7,06 senttiä kilowattitunnilta. Hinta on noussut neljän vuoden takaisesta neljä prosenttia.

Caruna Oy:n sähkönsiirto on alueen kallein, 13,55 senttiä kilowattitunnilta. Hinta on noussut 24,9 prosenttia vuodesta 2016.

Mäntsälän kunnan omistama Nivos Energia Oy velottaa 10,85 senttiä kilowattitunnilta. Hinta on noussut 5,8 prosenttia vuodesta 2016.

Selitykseksi hintojen nousuihin on tarjottu maakaapeleiden mittavia investointikuluja.

Sähköverkkojen siirto maan alle alkoi vauhdilla, kun myrskyt katkoivat linjoja ja suomalaiset olivat liian usein ilman sähköä kohtuuttoman pitkään. Myrskyvaurioihin varautuminen tarkoitti sitä, että sähköyhtiöillä oli edessään yli kolmen miljardin euron investoinnit maakaapeleiden rakentamiseksi.

Sähkön hintatasoa valvova Energiavirasto tuli yhtiöitä vastaan ja salli niiden tehdä aiempaa enemmän voittoa. Hinnat alkoivat kivuta vauhdilla.

Ylen kattavan selvityksen mukaan viime vuosien hinnankorotukset selittyvät vain vähäiseltä osin maakaapeliverkkojen rakentamisella. Hintoja on esimerkiksi korotettu merkittävästi jopa sellaisilla kaupunkialueilla, joissa tarvetta maakaapeleille ei edes ole.

Kun Energiavirasto nosti sähköverkkoyhtiöiden tuottoprosenttia, jonka tarkoitus on suitsia ylihinnoittelua, yhtiöt käyttivät tilaisuuden hyväkseen korottamalla sähkönsiirtohintojaan roimasti.

Räikeimmän korotuksen teki Caruna, joka nosti hintojaan 27 prosenttia vuonna 2016, mutta laski sen sittemmin 14 prosenttiin kuluttajaviranomaisen puututtua asiaan.

Yhtiön liikevaihto lähti komeaan nousuun ja kasvoi muutamassa vuodessa 109 prosenttia.

Ylen selvityksen mukaan samalle tielle lähti moni muukin sähköyhtiö. Keskimäärin siirtohintojen korotukset olivat kolmen vuoden aikana kerrostaloasunnoissa noin 30 prosenttia ja sähkölämmitteisissä pientalossa 23 prosenttia.

Kuluttajat olivat korotusten edessä avuttomia: vaikka sähkösopimuksensa voi kilpailuttaa, on paikallisella verkkoyhtiöllä monopoli sähkönsiirrossa.

Yle analysoi perusteellisesti 13 verkkoyhtiön toteutuneen liikevaihdon vuodesta 2016 lähtien, jolloin Energiavirasto muutti valvontamalliaan. Ylen vertailussa ilmenee, että yhtiöiden liikevaihto kohosi keskimäärin neljänneksellä samalla, kun ne investoivat maakaapeleihin keskimäärin vain neljä prosenttia.

Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professoria Pertti Järventausta vahvistaa Ylen haastattelussa, että valvontamallin aiheuttama vaikutus hinnoitteluun oli ennennäkemättömän suuri.

Professorin mukaan Energiavirasto näyttää huolehtineen verkkoyhtiöistä, mutta unohtaneen asiakkaat.

Suomessa toimii 77 sähköverkkoyhtiötä. Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöitä neljän vuoden jaksoissa.

Jos jokin yhtiö on perinyt ylihintaa yhden jakson aikana, se pitää hyvittää asiakkaille hinnoissa seuraavalla valvontajaksolla.

Aloite keräsi 20 000 nimeä

Sähkön siirtomaksujen kuriin laittamista vaativa Omakotiliiton kansalaisaloite keräsi ensimmäisen viikon aikana 20 000 nimeä.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas pitää allekirjoitusten kertymistä merkkinä siitä, että ihmiset kokevat korkeat sähkön siirtomaksut epäoikeudenmukaisiksi ja ylisuuriksi.

– Kansalaisaloitteen tavoite on varmistaa, ettei monopoliasemassa oleva, perusturvaa tarjoava yritys voi kerätä ylisuuria voittojaan kansalaisten taskuista, Tähtikunnas sanoo tiedotteessa.

Kommentoi

Palvelut