Automaattista nopeusvalvontaa voi lähitulevaisuudessa olla käytännössä kaikilla pääkaupunkiseudun sisääntuloväylillä, jos Uudenmaan ely-keskuksen esitys toteutuu.
Uunituoreessa, seitsemän sisääntuloväylää kattavassa selvityksessä esitetään Länsiväylälle peräti kahtatoista uutta liikenneturvallisuuskameraa ja muillekin yhdestä kuuteen kameraa. Selvityksen ovat tehneet ely-keskus, poliisi ja Ramboll Oy.
Kyseessä on ensimmäinen pääkaupunkiseudun sisääntuloväylille laadittu suunnitelma automaattivalvonnan käyttöön ottamiseksi. Se toimii myös esityksenä Väylävirastolle ja Poliisihallitukselle, kun ne arvioivat, mille tieosuuksille uutta automaattivalvontaa olisi koko maassa tärkein saada.
Suunnitelmalla on hyvät mahdollisuudet saada rahaa jopa jo ensi vuodelle, arvioi Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntija Auli Forsberg.
– Kyllä uskon, että osa näistä voi mennä ihan kärkijoukoissa läpi. Kaikki pääkaupunkiseudun hankkeet eivät ole kerralla toteutettavissa, kun on tarve katsoa myös koko Suomen tilannekuva.
Forsberg on mukana laatimassa esitystä siitä, mihin kameravalvontakohteisiin varatut investointivarat ensi vuonna ja pidemmällä lähitulevaisuudessa myönnetään.
Iso asia on myös ympäristökysymykset.
Liikenneturvallisuusasiantuntija Auli Forsberg, Väylävirasto
– Ensi vuoden budjetti ei ole vielä tiedossa. Sen jälkeen kun siitä saadaan varmuutta, priorisoitu lista menee eteenpäin.
Forsberg ei kuitenkaan vielä osaa arvioida, miten moni pääkaupunkiseudun sisääntuloväylä voi saada liikenneturvallisuusvalvonnan jo ensi vuonna tai mitkä kohteet selvityksessä ovat ensisijaisia.
Uudenmaan ely-keskuksen johtava asiantuntija Marko Kelkka arvioi, että automaattivalvonta pitäisi saada kiireellisimmin valtateille, jotka kuuluvat Euroopan-laajuiseen tieverkostoon (TEN).
– Tavoitteena on, että nämä kaikki toteutuisivat jollain aikajänteellä, toteaa selvityksen laadinnassa mukana ollut Kelkka.
Kameravalvonnan tarvetta sisääntuloväylillä perustellaan ely-keskuksen selvityksessä sillä, että näillä teillä sattuu vuosittain useita henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia ja satoja peltikolareita.
Onnettomuuksia lisää se, että sisääntuloväylillä ajetaan paikoin huomattavia ylinopeuksia. Selvityksen mukaan ylinopeuksia ajetaan eniten Länsiväylällä, missä paikoin jopa lähes yhdeksän kymmenestä autoilijasta ajaa nopeusrajoituksen ylittävää vauhtia ja jopa joka kymmenennen vauhti ylittää rajoituksen yli 20 kilometrillä tunnissa.
Toisaalta monella sisääntuloväylällä keskinopeus on lähellä nopeusrajoitusta tai jopa sen alle eikä ylinopeutta ajavien osuus ole huima.
– Luvut pitää kuitenkin suhteuttaa liikennemääriin, jotka ovat valtavat. Silloin pienempikin ylinopeuksien osuus on lukumääräisesti suuri. Tavoitehan on, että kaikki noudattaisivat nopeusrajoituksia, Marko Kelkka kommentoi.
Sisääntuloväylien onnettomuudet, etenkin peräänajot, muodostavat selvityksen mukaan merkittävän osan kaikista Uudenmaan maanteillä tapahtuvista onnettomuuksista.
Liikennemääriin suhteutettuna henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia sattuu sisääntuloväylillä vähän, mutta lukumääräisesti useita kymmeniä vuosittain. Kelkan mukaan henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on huomattava. Ne yhdessä peltikolareiden kanssa aiheuttavat liikenteeseen alituiseen häiriötilanteita.
– On aina melkoinen hässäkkä ja häiriö- ja ruuhkatilanne, kun liikenteessä on tuhansia autoja ja liikenne poikki, Kelkka toteaa.
Liikenteen ja henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä kuuluvat tekijöihin, jotka vaikuttavat investointipäätöksiin. Auli Forsbergin mukaan hankkeiden valintaan vaikuttaa muun muassa niiden toteuttamiskelpoisuus.
– Uudenmaan ely-keskus on tehnyt jo hyvää työtä kartoittaessaan alueen tarpeet varsin yksityiskohtaisestikin. Siellähän on jo suunniteltu, missä kohdissa olisi suotavaa olla automaattivalvontapiste.
Forsberg toteaa, että valvontapisteiden pystyttämisen tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä törkeitä ylinopeuksia.
– Silloin liikennevirta on tasaisempi ja siellä tulee vähemmän häiriötekijöitä, mikä on ruuhkautumisenkin kannalta helpotus. Kun häiriöitä on vähemmän, liikenne soljuu.
Automaattinen nopeusvalvonta on Auli Forsbergin mukaan yksi kustannustehokkaimmista keinoista parantaa turvallisuutta maanteillä, joilla ylinopeudet ovat ongelma. Maanteillä ei voida tehdä esimerkiksi kaupunkimaisia väylän kavennuksia tai hidastetöyssyjä, jotta myös raskas liikenne sujuu.
Forsbergin mukaan nopeusrajoitusten noudattaminen ja jonoissa pysyminen parantavat kaikkien mahdollisuuksia päästä kohteeseensa suunnitellussa ajassa.
– Iso asia on myös ympäristökysymykset, kun ollaan pääkaupunkiseudulla, jolla kaikkien väylien molemmin puolin on tiivistä asutusta. Kun nopeudet ovat maltillisempia, liikennetilannetta ja nopeusrajoituksia noudattavia, syntyy vähemmän päästöjä ja liikenteen aiheuttamaa melua.
