Karate antaa eväitä elämään

Yksi karaten osa-alueista on kumite, eli pisteottelu. Janne Koskinen

Katariina Korkee

Astun dojolle sisään, kumarran. Yhdeksän vuotta sitten tatamin reunalla seisoi jännitystä täynnä oleva 6-vuotias alkeiskurssilainen.

Nyt samassa paikassa on 15-vuotias ruskeavöinen karateka, joka tuntee harjoitteluympäristön ja -kaverit kuin omat taskunsa.

Karatesta en voi kuitenkaan sanoa samaa; osaan vain pienen palan siitä, mutta tavoitteena onkin oppia kokoajan uutta.

Karate on Japanissa Okinawan saarella kehittynyt budolaji. Laji rantautui Suomeen 1960-luvun lopulla. Muiden budolajien tapaan karate on hyvin kokonaisvaltanen; sekä fyysistä, että psyykkistä kuntoa pyritään kehittämään.

Osa-alueita on karkeasti kolme: kihon (perustekniikka), kata (liikesarja) sekä kumite (pisteottelu). Nykyään karate on sekä itsepuolustus- että urheilulaji. Siitä onkin kehittynyt kilpailulaji, joka nähdään ensi kertaa olympialaisissa Tokiossa vuonna 2021.

Kuten ehkä voisi kuvitella, karate on osoittautunut minua hyvin palvelevaksi lajiksi. Tekniikoiden ohella kuntotasonikin on kehittynyt, mutta karate antaa myös eväitä elämään.

Karate on kasvattanut rohkeuttani esiintyä, ja koen sen myös kehittäneen taitoani toimia erilaisten ihmisten kanssa, itsepuolustustaitoja unohtamattakaan.

Mitään urheilulajia ei mielestäni kannata jättää aloittamatta oman kunto- tai taitotasonsa tähden. Karatessa, kuten miltei kaikissa muissakin lajeissa harjoitteita voidaan soveltaa omaan tasoonsa sopiviksi.

Lajia aloittaessa harrastajalta ei vaadita edellistä kokemusta budolajeista, mutta sen sijaan harrastajalta vaaditaan yhteistyötaitoja, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, ja ennen kaikkea tahtoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen.

Tärkeää on myös sääntöjen noudattaminen ja muiden kunnioittaminen; dojolle, eli harjoittelusaliin astuessa kannattaa riisua oma egonsa pois, sillä karatessa kaikki ovat yhdenvertaisia. Tekniikoita ei myöskään käytetä dojon ulkopuolella.

Nyt olen harrastanut lajia jo yhdeksän vuotta, josta suurimman osan ajasta olen myös kilpaillut. Joskus harjoituksiin ei millään jaksaisi lähteä, mutta aina kun sinne menee voi taata, että kotiin lähtiessä on taas niin hyvä fiilis. Palo lajiin piilee onnistumisissa – ne antavat potkua tekemiseen ja jatkamiseen.

Kirjoittaja on TET-harjoittelija Ehnroosin koulun 9C-luokalta.

Mukaan pääsee myös Mäntsälässä

Mäntsälässä karaten harrastamiselle on oivat mahdollisuudet; paikallisia seuroja on muutamia.

Kokemusta itselläni on kuitenkin vain yhdestä seurasta: Mäntsälän karatesta. Sen perustajina ja päävalmentajina toimivat 3. Danin suorittaneet Katja ja Janne Koskinen.

Kymmenien vuosien kokemus karatesta ja urheilusta näkyy heidän valmennuksissaan; osaamista on laajalti ja myös kilpavalmennus hallitaan. Myös oheisharjoitukset, kuten kehonhallinta ja voimaharjoittelu sujuvat.

Kilpakarateen tähtäävällä mahdollisuudet ovat juuri Mäntsälän karatessa erittäin hyvät.

Seuran toiminta-aikana sen kilpailijat ovat menestyneet niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Voittoja on nähty muun muassa nuorten PM-kilpailuissa ja Wado-Ryu karaten EM-kilpailuissa. Seuran kilpailijoita on ollut myös mukana maajoukkuetoiminnassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut