Lapsikysely: koulu tuntuu turvattomalta, ulkonäköpaineita jo 8-vuotiailla

12-vuotiaista vain 54 prosenttia tunsi olonsa erittäin turvalliseksi koulussa. Kuvituskuva. Arkisto / Terhi Collin
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta. Merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa, ilmenee Children’s Worlds -raportista, josta kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia.

Tutkimusraportissa tarkastellaan 35 maan 8–12-vuotiaan lasten hyvinvointia. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 22. Sijoitus pohjasi mittariin, joka oli muodostettu 10-vuotiaiden lasten yleisestä elämääntyytyväisyydestä sekä onnellisuuden ja surullisuuden tunneskaaloista.

– Huolestuttavaa on pienten, jo 8-vuotiaiden lasten lisääntynyt ulkonäkökriittisyys. Vain puolet, 53 prosenttia, heistä koki olevansa täysin tyytyväisiä ulkonäköönsä, Suomen tutkimusvastaava, dosentti Leena Haanpää Turun yliopistosta kertoo tiedotteessa.

Raportissa selvitettiin myös turvallisuudentunnetta eri yhteyksissä. Suomalaislapsista yli 90 prosenttia koki yleisesti ottaen olonsa hyvin turvalliseksi. Valtaosa heistä, 80 prosenttia, tunsi olonsa hyvin turvalliseksi myös kotona.

Sen sijaan koulussa turvallisuuden tunne laski voimakkaasti, 61 prosenttia kaikista ikäryhmistä tunsi olonsa erittäin turvalliseksi. Tunne kuitenkin laski ikäryhmän myötä: 8-vuotiaista 67 prosenttia tunsi olonsa erittäin turvalliseksi kun 12-vuotiaista näin koki vain 54 prosenttia.

Pitkän linjan kasvattaja hämmästelee koulukiusaamisen ympärillä käytyä keskustelua: ”Kurilla pelottelu on niin historiaa"

Kiusaajan voi panna vaihtamaan koulua – Näitä keinoja koulukiusaamiseen Opetushallitus suosittelee uudessa oppaassa

Suomi sijoittui raportissa kärkisijoille monessa materiaalista hyvinvointia kuvailevassa jakaumassa. Esimerkiksi kännykkä on käytännössä kaikilla eli 99 prosentilla 10- ja 12-vuotiailla lapsilla, 8-vuotiaistakin 95 prosentilla.

– Monista positiivisista tuloksista huolimatta osa suomalaislapsista kokee fyysistä ja psyykkistä puutetta. Lapsista kolme prosenttia kertoi, ettei saa riittävästi ruokaa päivittäin, 8-vuotiaista viisi, 12-vuotiaista kaksi prosenttia, Haanpää jatkaa.

Suomalaislapset sijoittuivat vertailuissa käytettyjen mittareiden mukaan tyypillisesti maiden keskivaiheille. Hyvinvoinnin vertailussa korkeimmat sijoitukset menivät Albaniaan, Romaniaan, Kroatiaan, Kreikkaan ja Espanjaan. Heikoimmin vertailussa sijoittuivat Aasian maat: Malesia, Hong Kong ja Vietnam. Taloudellinen asema ei näyttänyt selittävän maiden sijoittumista.

– Pikemminkin näyttää siltä, että lapset vertailevat elämäänsä suhteessa muihin tuntemiinsa lapsiin ja heidän perheisiinsä, Haanpää sanoo.

Poika uhattiin tappaa ja pakotettiin polvilleen, video ladattiin Snapchattiin – helsinkiläiskoulu ja poliisi selvittävät rajua kiusaamista

Naisia kiusataan netissä ulkonäöstä, miehiä liikunnasta – "Henkilöitynyttä ja raakaa"

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu