Suomalaiset hurahtivat itsensä mittaamiseen – "digi- ja teknologiamyönteinen kansakunta"

Aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten kaltaisten laitteiden käyttö on Sitran tiedotteen mukaan lisääntynyt erityisesti kahden viime vuoden aikana. Arkisto / Minna Mänttäri
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Sitran teettämän kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan Suomessa älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta käyttäneitä on selvästi enemmän kuin verrokkimaissa Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.

Suomalaisista älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta käyttäneitä on 15 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin muissa maissa. Lähes puolet suomalaisista (48 prosenttia) olisi myös valmis jakamaan omia terveystietojaan esimerkiksi tutkimusohjelmia varten, kerrotaan Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tiedotteessa.

– Suomi kulkee monella mittarilla jo nyt muita edellä yksilön teknologiamyönteisyydessä ja digiosaamisessa sekä niihin liittyvissä yhteiskunnan palveluissa. Siksi nimenomaan täällä pitäisi satsata luottamukseen pohjautuvien, ihmislähtöisen datatalouden palvelujen luomiseen. Kyselytutkimuksen perusteella Suomella ja suomalaisilla yrityksillä olisi hyvät lähtökohdat nousta 2020-luvun uudeksi, nykyistä reilummaksi ”piilaaksoksi”, Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen sanoo tiedotteessa.

Kaikista kyselytutkimukseen vastanneista puolet käyttää erilaisia hyvinvointimittareita tai -sovelluksia. Aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten kaltaisten laitteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti kahden viime vuoden aikana. Mittaaminen on edelleen lisääntymässä, sillä viidennes käyttäjistä oli aloittanut käytön kyselyä edeltävän puolen vuoden aikana.

Koronavilkku-sovelluksen oli syyskuun loppuun mennessä ladannut yli kaksi miljoonaa suomalaista. Arkisto / Raimo Eerola

Tällä hetkellä hyvinvointiaan mittaavat kokevat saaneensa mitatusta tiedosta runsaasti hyötyjä. Kaikista vastaajista 40 prosenttia kertoo motivoituneensa liikkumaan enemmän tai paremmin, kun lähes viidesosa, 19 prosenttia on muuttanut ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi.

Käsitys suomalaisista digi- ja teknologiamyönteisenä kansakuntana on viime kuukausina saanut vahvistusta myös korona-altistumisista kertovan Koronavilkku-sovelluksen suosiosta: syyskuun loppuun mennessä sovelluksen oli ladannut yli kaksi miljoonaa suomalaista. Tämä on selvästi isompi osuus väestöstä kuin useimmissa muissa maissa, missä jonkinlainen jäljityssovellus on käytössä.

Sitran arvion mukaan yksi maailmaa voimakkaimmin muokkaavista megatrendeistä on teknologian sulautuminen entistä kokonaisvaltaisemmin arkeemme. Kehitys tuo mukanaan jännitteitä esimerkiksi sen suhteen, kuka saa päättää teknologian kehityksestä ja kenen ehdoilla yhteiskuntaa ja sen tuottamia palveluja vastedes kehitetään. Toistaiseksi suurin osa henkilöiden tuottamasta datasta on kertynyt muutaman kansainvälisen teknojätin haltuun.

– Käytännön esimerkki tästä on viime viikkoina virinnyt keskustelu siitä, mitä tarkoittaa kansallisen suvereniteetin kannalta, että eri maissa käytössä olevat korona-jäljityssovellukset on pitkälti jouduttu rakentamaan Googlen ja Applen ratkaisujen varaan, sanotaan tiedotteessa.

Sitran kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy kesä–heinäkuussa 2020 Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa ja Suomessa. Vastaajia oli yhteensä yli 4 000 eli 1 000 henkilöä kustakin maasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu