Työntekijöiden hyväksikäyttöön on puututtava lakeja kiristämällä ja rangaistuksin, katsoo Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).
EK esittää kahta uutta lakipykälää, joilla kriminalisoitaisiin työelämässä tapahtuva kiskonta. Lisäksi se vahvistaisi poliisin ja muiden viranomaisten voimavaroja ja lisäisi niiden välistä yhteistyötä.
Oleskeluluvan myöntämistä on EK:n mukaan uudistettava, jotta ulkomaalaisen työntekijän riippuvuus työnantajasta vähenee.
Enemmistö yrityksistä toimii eettisesti ja lakia kunnioittaen. Tämä ei riitä, yksikin väärinkäytös on liikaa, korostaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala tiedotteessa.
– Työntekijöiden kiristyksessä, kiskonnassa ja ihmiskaupassa on kyse vakavasta rikollisuudesta. Kuitenkin viranomaiset ovat todenneet, ettei ongelmaa ratkaista nykyisillä lakipykälillä ja resursseilla. Siksi esitämme keinovalikoimaa, jolla syylliset saataisiin vastuuseen ja hyväksikäyttö kitkettyä suomalaisesta työelämästä, Oksala toteaa.
EK esittää kahta uutta lakipykälää, joilla kriminalisoitaisiin kiskonta ja törkeä kiskonta työelämässä. Se merkitsisi rangaistusten olennaista koventamista nykyisestä. Tarkoitus on myös helpottaa lain soveltamista käytäntöön.
Viranomaisvalvontaa EK tehostaisi vahvistamalla poliisin resursseja eri puolilla maata ja kehittämällä työsuojelutarkastuksia sekä lisäämällä viranomaisten tiedonvaihtoa.
Oleskeluluvan myöntämistä pitäisi EK:n mukaan uudistaa niin, että työntekijän asema vahvistuu. Lisäksi ulkomaalaisten työntekijöiden neuvontaa pitäisi lisätä samoin kuin tukea uhreille.
Toimet on syytä kohdistaa varsinaisten väärinkäytösten torjuntaan, korostaa Oksala.
– Julkisuudessa esitetyt alipalkkauksen kriminalisointi ja ay-liikkeen kanneoikeus eivät ratkaise varsinaista ongelmaa. Työehtosopimusten tulkintariitoja ei pidä kriminalisoida.
Hyväksikäytön kohteina ovat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Uhreiksi joutuvat todennäköisimmin EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät, joilla on matala koulutustaso ja vähäinen kielitaito.
Vastoin lakia ja epäeettisesti toimivat yritykset vääristävät myös kilpailua maksaessaan alimittaista korvausta tehdystä työstä sekä laiminlyödessään työnantajan velvollisuuksia, EK suomii.