Syyssateet nostivat tulvia ja viivästyttivät viljan puintia myös Simolan pelloilla

Arto Uusi-Simola ajaa puimuria vuokrapelloillaan Mäntsälän Pipantiellä. Kosteat säät haittaavat sadonkorjuuta. Outi Paappanen

Tanja Kuisma

Viljatilallista Arto Uusi-Simolaa harmittaa, etteivät säät ole olleet suosiollisia. Vaikka Simolan tilalla Sääksjärvellä on päästy kauralla lähes normaaliin satoon, voi isommilla tiloilla tulla eteen se, ettei kaikkea ehditä puida.

Syyskuun alusta alkaen ei poutapäiviä ole ollut kovin monta, ja Arto Uusi-Simolan mukaan maan kosteus on vain lisääntynyt. Viime lauantain noin 40 millimetrin sade sai tulvavedet nousemaan pelloillle.

– On vain puitava se, minkä pelloista saa.

Puintipäivät voivat kuitenkin käydä monella viljelijällä liian vähäisiksi. Askolan ja Mäntsälän rajamailla asuva Uusi-Simola viljelee hänkin peltojaan päivätyönsä ohella.

Loppukesän sateista johtuen viljat kasvoivat jälkiversoja, joista pellot vihertyivät uudestaan pääversojen jo valmistuessa. Puinti viivästyi ja kiusaksi tulivat vielä syyssateet.

– Sateet ovat paikoittain olleet runsaita ja aiheuttaneet tulvia pelloille. Nyt puimurin painosta johtuen jää renkaista urat peltoon. Ne haittaavat ensi kevään kylvöjä. Suorakylvöstä johtuen peltoja ei tarvitsisi muokata, mutta nyt tulleet pahimmat urat on keväällä muokattava.

Puinteja hidastaa, kun joutuu vajaita säiliöitä puimaan ja traktorilla ja perävaunulla ei voi ajaa pellolle.

Arto Uusi-Simola.

Yleisesti ottaen vanhemmat puimureista painavat alle 10 000 kiloa, uudemmat jopa tuplasti sen.

– Mitä isompi puimuri, sitä enempi se painaa, ja sitä enemmän siihen mahtuu viljaa, selventää Uusi-Simola.

Onneksi osalle Simolan pelloista kylvetty kerääjäkasvi sitoo peltoa eivätkä urat ole muodostuneet pahoiksi.

– Mutta silti puinteja hidastaa, kun joutuu vajaita säiliöitä puimaan ja traktorilla ja perävaunulla ei voi ajaa pellolle säiliön tyhjentämistä nopeuttamaan.

Uusi-Simola toivoo tulevasta talvesta normaalia lumista talvea pakkasineen. Se tekisi pelloille hyvää.

– Jos se on yhtä sateinen ja leuto kuin viime talvi, voi urista irrota multaa veden aiheuttaman eroosion seurauksena.

Sateet myös estävät valmiin viljan kuivumisen. Vaikka pitkistä poutajaksoista ei ole varmuutta, puinti on tehtävä. Tästä seuraa, että viljaa on kuivattava pitkiä aikoja kuivurissa, mikä tietää ylimääräisiä kustannuksia viljelijälle.

– Valmista ei saa pienellä rahalla. Kuivauksessa palaa aika paljon öljyä.

Pro Agria ja Luonnonvarakeskus uutisoivat kesällä sadon olevan hyvä.

Ostajat eivät Arto Uusi-Simolan mukaan ole korottaneet viljelijöille maksettavia hintoja, vaikka tähän mennessä puitu sato on ollut normaalia heikompi.

Hän näkee ostohinnoista ja heikoista sadoista aiheutuvan ongelmia viljelijöille.

– Kun panokset on joka vuosi ostettava viljelyksille, mutta sadosta saatu tuotto ei riitä niitä kattamaan. Lisäksi investoinnit peltojen kasvukunnon parantamiseksi siirtyvät, koska rahat ei riitä esimerkiksi kalkituksiin ja salaojituksiin.

Tämä taas heijastuu seuraavan vuoden satomäärään.

Viljelytuet ovat kompensoinneet viljan hintaa, että ruuan hinta olisi kaupassa kuluttajille edullisempi.

– Nykyisella tueilla ja viljan hinnalla ei viljelijälle jää riittävää palkkaa tehdystä työstä, Uusi-Simola sanoo.

Tappiota syntyy etenkin, jos kotimaisen viljan laatu jää tavanomaista heikommaksi ja siitä tulee rehuviljaa. Kotimaista viljaa korvataan maahantuonnilla.

Luke: Viljelijälle tulee tappiovuosi

Viljatilojen kannattavuus heikkenee edellisvuodesta, ennustaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Maatalousyritysten keskimääräinen yrittäjätulo on 15 700 euroa, mikä jää 36 prosenttiin tavoitteesta.

Tuotannon arvoa kuvaava kokonaistuotto on tänä vuonna 163 000 euroa yritystä kohti. Siitä tukien osuus on 34 prosenttia. Tuotantokustannukset kasvavat kaksi prosenttia 191 000 euroon.

– Kun tuotantokustannukset vähennetään kokonaistuotosta, saadaan yrittäjänvoitto. Se osoittaa maatalousyritysten jäävän 27 500 euroa tappiolle, kertoo tutkija Jukka Tauriainen Lukesta.

Vuonna 2020 maatalouden kannattavuuskerroin on 0,36. Kannattavuuskerroin lasketaan jakamalla yrittäjätulo viljelijäperheen oman työn palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Tämä tarkoittaa, että maatalousyrittäjän tuntipalkka jää 5,9 euroon ja oman pääoman korkotuotto 1,3 prosenttiin.

Viljatiloilla kannattavuuskerroin on vielä synkempi: 0,27.

Luken tuoreimman satoarvion mukaan viljasato jää 15 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2019. Alueittaiset satovaihtelut tosin ovat varsin suuret. Suuri osa viljasadosta on vielä puimatta. Jos syksy kääntyy sateiseksi, korjuutappiot kasvavat, sadon määrä pienenee ja laatu heikkenee.

– Pienemmästä sadosta huolimatta viljojen tuottajahinnat näyttävät pysyvän varastotilanteen ja tuonnin vuoksi lähellä edellisvuoden tasoa, Tauriainen jatkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu