Erikoistutkija: Ikääntyneiden töissä pysyminen kohentunut, mutta osa kuitenkin kokee, että heistä halutaan eroon

Kuvituskuva. Arkisto/ Päivi Tuovinen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut 2000-luvulla voimakkaasti, mutta osa heistä kokee kuitenkin, että heistä halutaan eroon.

Informaation ja viestinnän toimialoilla sekä rahoituksessa, vakuutuksissa ja kiinteistöalalla ikääntyneitä harvemmin kannustetaan jatkamaan töissä, kirjoittaa

Tilasto­keskuksen erikoistutkija Hanna Sutela blogissa.

Kun vuonna 2003 vain noin 42 prosenttia 55–64 -vuotiaista oli työllisiä, vuonna 2019 ikäryhmän työllisyysaste ylsi 67 prosenttiin. Miesten ja naisten työllistymisessä ei ollut suurta eroa kumpanakaan vuonna.

Kahden vuoden takaisen Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan asenteet työelämässä toimivia ikääntyneitä kohtaan ovat 2000-luvulla muuttuneet myönteisemmiksi ja yli 50-vuotiaisiin kohdistuva ikäsyrjintä työpaikoilla on vähentynyt.

Itse asiassa yli 50-vuotiaat kokivat joutuneensa työpaikallaan ikänsä vuoksi syrjinnän kohteeksi jopa harvemmin kuin alle 30-vuotiaat. Vielä 1990-luvun lopulla tilanne oli pikemminkin päinvastainen ja osuudet suurempia, Sutela kirjoittaa.

Yhä useamman yli viisikymppisen mielestä työpaikalla myös edistetään ikääntyneiden työssä pysymistä ainakin jossain määrin.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta useampi kuin joka kymmenes yli 50-vuotias palkansaaja koki vuonna 2018, että työpaikalla pyritään ikääntyneistä palkansaajista pikemminkin eroon kuin edistetään heidän työssä pysymistään.

Sutela pitää mielenkiintoisena, että vastaajan sukupuoli, koulutustausta tai sosioekonominen asema ei juuri erotellut vastauksia. Kokemus oli kuitenkin yleisempi yksityissektorilla kuin valtion tai kuntasektorin palkansaajilla.

Informaation ja viestinnän toimialalla sekä rahoitus, vakuutus- ja kiinteistöalan toiminnan alalla toimivat yli 50-vuotiaat palkansaajat olivat muita selvästi yleisemmin sitä mitä, että heidän työpaikallaan haluttiin eroon ikääntyneistä.

Matalimmiksi vastaavat osuudet jäivät terveys- ja sosiaalipalveluiden, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä maa- ja metsätalouden toimialoilla.

Kokemus ikääntyneiden ulos savustamisesta näytti olevan erityisen vahvasti yhteydessä työpaikan henkilöstömäärän muutoksiin edellisten kolmen vuoden aikana.

Sutela toteaa, että työpaikoilla, joilla henkilöstöä oli vähennetty, yli viidennes yli 50-vuotiaista oli sitä mieltä, että ikääntyneistä pyritään eroon.

Niillä työpaikoilla, joilla henkilöstön vähentämisen koettiin liittyvän ainakin osittain digitalisaatioon tai robotisaatioon, näin ajatteli joka toinen.

Sen sijaan työpaikoilla, joilla henkilöstön määrä oli pysynyt samana tai lisääntynyt, vain noin joka kymmenes koki, että työpaikalla pyrittiin ikääntyneistä eroon.

Työpaikan asenteilla on merkitystä ikääntyneiden omiin jatkohaluihin. Vajaa neljännes niistä yli 50-vuotiaista palkansaajista, jotka kokevat työnantajansa haluavan ikääntyneistä eroon, voisi itse harkita jatkavansa töissä vielä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut