Erittäin uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden elämää tunturipurossa seurattiin suorana lähetyksenä lähes kolme kuukautta.
Lähetystä katsottiin 135 000 kertaa, ja keskimääräinen katseluaika oli noin viisi minuuttia, tiedottaa WWF Suomi.
Pohjois-Lapin tunturipuroon sijoitettu raakkukamera oli osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta.
Jopa yli 200-vuotiaaksi elävä raakku on Suomen pitkäikäisin eläin. Se oli hyvin runsaslukuinen vielä sata vuotta sitten. Helmestys oli kuitenkin hävittää raakun joistamme. Laji rauhoitettiin 1955.
– Raakkukameran tarkoituksena oli lisätä tietoa simpukan elämästä ja sitä uhkaavista tekijöistä. Lukujen valossa uskallan sanoa onnistuneemme, WWF:n viestintäjohtaja Joonas Fritze sanoo tiedotteessa.
Nykyään raakkua uhkaa etenkin sen elinympäristöjen, eli jokien ja purojen, kunnon heikentyminen. Muun muassa jokien patoaminen on kohtalokasta simpukoille, jotka ovat lisääntymisessään riippuvaisia paikallisista ja elinvoimaisista lohi- tai taimenkannoista.
Raakun toukat kiinnittyvät aluksi kalan kiduksiin ja pudottautuvat ensimmäisen talven jälkeen joen hiekkapohjalle. Lohikalat ovat hävinneet patojen takia. Lisäksi jokien liettyminen voi haudata poikasia.
WWF toteutti raakkukameran Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämän Salmus-projektin kanssa. Kameran tallenteiden uskotaan voivan auttaa myös lajin tutkimuksessa.
Aiemmin Luontoliven kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan ja järvilohen elämää. Lähetyksiä on katsottu yhteensä yli 11 miljoonaa kertaa.