Maahanmuuttajat saavat mielenterveyspalveluita ja kuntoutusta vähemmän kuin kantaväestö

Kuvituskuva. armi salonen/Arkisto

Minna Harmaala

Maahanmuuttajat ovat Suomessa aliedustettuina mielenterveys- ja kuntoutuspalveluissa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Tämä tarkoittaa, että mielenterveysongelmista kärsivistä maahanmuuttajista saa apua harvempi kuin koko väestöstä.

THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisia työikäisiä aikuisia. Niistä, joilla oli tutkimuksen aikana masennus- tai ahdistuneisuusoireita, oli neljän vuoden sisällä ollut hoidettavana psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kurditaustaisista vain 23 prosenttia, somalialaistaustaisista 12 prosenttia ja venäläistaustaisista 11 prosenttia. Vastaava luku koko väestössä oli 43 prosenttia.

– Tulokset osoittavat, että vaikka joillain maahan muuttaneilla ryhmillä on enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita kuin koko väestössä, on palvelujen piiriin löytämisessä vaikeuksia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda tiedotteessa.

– Tulos on kiinnostava siitäkin syystä, että tutkimushetkellä tutkitut maahanmuuttajataustaiset ryhmät olivat asuneet Suomessa keskimäärin jo 10 vuotta, eli kyse ei ole ainoastaan varhaisen kotoutumisvaiheen ongelmasta, hän jatkaa.

Myös Kelan tukemissa kuntoutuspalveluissa maahan muuttaneita oli huomattavasti harvemmin kuin koko väestössä. Tutkimushetkellä masennus- tai ahdistuneisuusoireista kärsivistä kuntoutuspalveluita oli käyttänyt koko väestöstä 11 prosenttia, mutta tutkimuksen maahanmuuttajaryhmistä vain pari prosenttia.

Epäsuhdan taustalla voi THL:n mukaan olla monia syitä. Mielenterveysongelmiin voi esimerkiksi liittyä häpeää, palvelujärjestelmä voi tuntua vieraalta tai vaikeasti hahmottuvalta tai palveluihin ohjauksessa voi olla haasteita.

– Olisi vaikea ajatella, että tulosten takana olisi se, että nämä ryhmät eivät tarvitsisi palveluita tai eivät niistä hyötyisi. Vaikuttaa todennäköisemmältä, että kaikki palvelupolut eivät ole tasavertaisesti tarjolla kaikille, Castaneda pohtii tiedotteessa.

Hänestä epäkohtaa pitäisi pyrkiä muuttamaan entistä tarmokkaammin.

Tutkimuksessa yhdistettiin väestötutkimuksesta saatavia tietoja masennus- ja ahdistuneisuusoireista sekä rekistereistä saatavia tietoja käytetyistä palveluista.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu