Mehiläisten ja mansikoiden yhteistyö tuottaa hunajaisen tuloksen Malla ja Vesa Santasen mansikkatilalla, jossa ahertavat myös Helena Saatsin mehiläiset.
Mehiläiset hakevat mansikoista siitepölyä ja varmistavat samalla mansikan kehittymisen mahdollisimman täydelliseksi.
Vieraillessaan mansikan kukassa mehiläiset hoitavat samalla harmaahomeen torjuntaa biologisesti.
Suomen mehiläishoitajien liiton sidosryhmät tekivät retken Mäntsälään tutustuen mansikkatilaan, hunajan tuotantoon, vierailivat Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarhassa sekä Sandbergin pelloilla.
Retkelle osallistui monia alan asiantuntijoita Ruokavirastosta maa- ja metsätalousministeriöön, MTK:hon ja Tukesista Luonnonvarakeskukseen, Pro Agriaan ja yliopistoon.
Santasen mansikkatilan Malla ja Vesa Santanen tietävät, että kulunut kesä oli haasteellinen viljelyksille.
Alkukesästä työvoiman saanti tuotti lisävaivaa. Tutut ukrainalaiset saatiin tilalle kuukauden myöhässä. Hellekausi vaivasi aluksi ja sitten sateet.
Santasilla on mansikkaa noin viiden hehtaarin alalla. Kaikkiaan viljeltyä on 20 hehtaaria. Kesän marjasato jäi noin puoleen.
Tuottoa paransi kuitenkin se, että mansikkaa saatiin hyvin kaupaksi kotimaan matkailijoille pienemmissä pakkauksissa, jolloin hinta korvasi määrää.
– Ajatus yhteistyöstä mansikkatilan kanssa syntyi kymmenen vuotta sitten valkosipulia ostaessani. Totesimme, että tässä on mahdollista saada hyötyjä molemmille, kertoo Helena Saatsi.
– Harmaahome on ongelmana varsinkin sateisina kesinä, toteaa Vesa Santanen.
Siihen Verdera on kehittänyt biologisen kasvinsuojeluaineen, Prestop Mixin. Sillä voidaan torjua harmaahometta ennaltaehkäisevästi ja ilman varoaikaa.
Suojeluaineen levittävät mehiläiset ja kimalaiset. Mehiläispesän uloskäynnin yhteyteen kiinnitetään vektorilevitin, jolle sirotellaan jauhemaista suojeluainetta. Mehiläiset levittävät sen mansikan kukinnan alkaessa kukintoon estäen homeen pääsyn kukkaan.
– Juuri tässä on hyvä yhteistyön muoto mansikkatilan ja mehiläistarhan välille.
Saatsi naurahtaa, että hän on Mäntsälän suurimpia työllistäjiä, koska neljässä eri tarhassa on puolitoista miljoonaa työläistä.
Vieraillessaan mansikankukassa kukkaan siirtyy mehiläisen karvoituksesta suojeluainetta ja mehiläiset tuovat palatessaan pesään siitepölyä. Santasen mansikkamyymälä on myös hyvä myyntipaikka hunajalle.
Saatsi on saanut perintönä mehiläisharrastuksen isältään.
Hänellä on 20 pesää neljässä eri tarhassa. Tarhat ovat eri paikoissa, joista mansikkatila on pääpaikka.
– Tuotan neljää erilaista hunajaa sen tuotantopaikan mukaan: mansikkapellon, kiurualueen, metsaäalueen ja Vuotavanjärven hunajaa Mäntsälästä.
– Minulla ei olekaan myynnissä vain hunajaa, vaan aina jonkin paikan hunajaa. Esimerkiksi Vuotavanjärven (kotitarhan) hunaja maistuu siltä oikealta lapsuuden hunajalta, väittää Saatsi.
Saatsin hunajapurkit sisältävät lyhyen kuvauksen hunajasta. Vaikutelman täydentää kannen ympäri sidottu vanhasta pellavasta tehty lanka.
2
