”Ois tarttenu tehrä” – kyläkirjan julkistamista juhlittiin Levannolla

Pitkään suunniteltu tiedon tallentaminen on nyt valmis. Kirjan tekijät vasemmalta Heikki Laaksonen, Oili Mela-Liikonen, Auli Pitkänen ja Eero Vikström. Kuvasta puuttuu Olli-Pekka Eskelinen. Lasse Herrala

Lasse Herrala

Sunnuntaina julkistettu Levantoo, kylä, joka nousi tuhkasta -kirja tarjoaa laajan näkymän kylään ja kyläläisiin.

Vanhin vuosiluku sijoittuu 1400-luvulle, jolloin talollinen, katselmusmies Olavi eleli Levannolla. Naapureita oli korkeintaan kolme: Simola, Jaakkola ja Heikkilä.

– Teitil o ny kätessänne kirja, joka kertoo Levantoon kyläst. Tän kirjan jutut on kasattu monest eri lähteest, kuvaa kyläläisten tarinat teksteiksi muokannut Auli Pitkänen.

Hyvää on kannattanut odottaa. Teoksen esitellyt Eero Vikström kuvaili, että sitä on suunniteltu ainakin kaksi sukupolvea.

– Tarttis tehrä, ja tarttis tehrä, mutta nyt se on valmis. Hyvät jutut olis tarttenu pistää ylös, jotta ne olisi saatu kansien väliin, mietti Vikström.

Auli Pitkäsen erinomaisen koonnan ansiosta kylästä avautuu selkeä kokonaisuus monipuolisuudessaan. Tuskin monikaan kyläläinen tietää, mitä kaikkea Levannolla on ollut tai on.

– Loistavat tarinat kyläläisten kertomina ryydittävät sisältöä. Kehtaan sanoa, että olen ollut tätä tekemässä. Aloitin haastattelujen kuuntelemisen tammikuussa 2019, mutta aineistoa tuli koko ajan lisää, hymähtää Pitkänen.

Kirja juoksuttaa kylän palosta vaikkapa Vuorimaan sikaan ja sotavankiin. Siitä voi selvittää esimerkiksi kylän liikenteen, yritykset, koulun ja yhdistykset. Loppupuolella Mikko Mela pohtii maanviljelyn hurahtamista tulevaisuuteen.

Yksityiskohtia löytyy satoja. 1800-luvun lopulla levantolaiset lähettivät kirjeensä Saaren kartanon maitokuskin mukana.

Oman postipysäkin kylä sai vuonna 1902.

Olipa kylällä ”maankuulu”, vuonna 1946 toimintansa aloittanut tanssilava. Siellä saattoi olla tanssijoita lähes 1300. Puretun lavan parhaat osat ovat nyt paloaseman laajennuksen rakenteissa.

Tiesitkö, että Kas Kas -kenkävoidetahdas muutti Simolan kaupan tiloihin?

– Olimme kyllästyneet asumaan Helsingissä, halusimme maalle, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Elisa Suvanen.

– Palo maalle oli kova, halusimme tilaa ympärille. Kun meillä on mökki Virtasalmella, asunto piti löytyä Nelostien varresta. Täältä on hyvät yhteydet. On oltu iloisia, että kylään on tullut uusia asukkaita. Emme tulleet palvelujen perään. Niitä on niukasti, myöskään julkista liikennettä ei juuri ole, mutta ei se haittaa, sanoo pääkaupunkiseudulla töissä käyvä Suvanen.

Kirjan ensimmäinen painos on ennakkovarattu loppuun. Mahdollista lisäpainosta tullaan arvioimaan myöhemmin.

Jos olet kiinnostunut ostamaan kirjan, voit laittaa viestiä Levannon Kyläyhdistyksen sähköpostiin: levannonkylayhdistys@gmail.com.

Fakta

Monipuoliset lähteet

Levantoo, kylä, joka nousi tuhkasta vie lukijan noin 20 haastattelusta tehtyyn koosteeseen. Tallennetta on kertynyt 30 tuntia.

Haastatteluista ovat vastanneet pääasiassa Eero Vikström ja Olli-Pekka Eskelinen. Mukana on myös kylän opettaja Tauno Knuuttilan tallentamia tarinoita sekä Timo Melan retkibussissa tehtyjä haastatteluja.

Kirjaa varten on käyty läpi kylän yhdistysten pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia, lehtileikkeleitä ja Mäntsälän historiaa -teosta.

300-sivuisen kyläkirjan tekstejä on elävöitetty lähes yhtä monella valokuvalla, kartalla, kirjeellä ja muistiinpanolla.

Kirjan julkaisusta vastaa Levannon kyläyhdistys, toimituskuntaan ovat kuuluneet Eero Vikström, Oili Mela-Liikonen, Heikki Laaksonen ja Olli-Pekka Eskelinen.

Muokkaus ja koonta Auli Pitkänen, taitto Viestintä Alanko/ Mäntsälän kirjapaino, paino Nord Print 2020.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu