Tuore tutkimus: Lukio vetää ylivoimaisesti eniten peruskoulun jälkeen, ammatillisista oppilaitoksista monella on edelleen stereotyyppinen mielikuva

Lukio vetää parhaiten peruskoulun jälkeen. TAT
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Yläkoululaisista lähes kaksi kolmesta aikoo hakeutua lukioon peruskoulun jälkeen.

Lukion vetovoima on ylivoimainen, vain kolmannes tuoreen tutkimuksen vastaajista aikoi hakea ensisijaisesti ammatilliseksi opiskelijaksi.

Nuoret arvottavat lukion todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi toisen asteen opinnoille kuin ammatillisen oppilaitoksen, kertoo TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimus.

Lukion vetovoimaan vaikuttavat paitsi lukion hyvä brändi, myös vanhempien sosioekonominen asema ja tuki.

Ammatillisen oppilaitoksen mielikuva on monella yläkouluikäisellä stereotyyppinen.

Nuori valitsee todennäköisesti lukion, jos hänellä ei ole vielä käsitystä työelämän mahdollisuuksista ja kuva tulevaisuudesta on sen vuoksi epäselvä, katsoo Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

– Lukio antaa lisää miettimisaikaa omille valinnoille. Ammatillinen koulutuspolku on taas selkeämpi hahmottaa, jos tietää jo tarkemmin, mikä ala kiinnostaa, Tenhunen-Ruotsalainen toteaa tiedotteessa.

Vanhemmat ovat nuoren tärkeimpiä tietolähteitä, kun he miettivät tulevaisuuden valintojaan.

Työssäkäyvien ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat helpommin lukioon, kun taas matalammin koulutettujen ja työttömien lapset hakeutuvat useammin ammatilliseen oppilaitokseen.

Selkeä enemmistö yläkoululaisista haluaisi, että koulussa kerrottaisiin enemmän työelämästä.

. TAT

Kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus koetaan tärkeimmiksi kriteereiksi tulevan alan valinnassa, mutta sukupuolten väliset painotukset eroavat suuresti.

Miehistä lähes 70 prosenttia pitää hyvää palkkausta tärkeänä, kun naisista vastaava luku on vain hieman yli puolet. Naiset taas arvottavat mahdollisuutta tehdä tärkeäksi koettuja asioita merkittävästi tärkeämmäksi kuin miehet.

Naiset kokevat terveydenhuollon, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaalipalvelut kiinnostavimpina, kun taas miehet ilmoittivat mieluisimmiksi aloikseen teknologiateollisuuden, maanpuolustuksen ja tietoliikenne- ja telekommunikaatioyritykset.

Koronaviruksen vuoksi peruuntuneet TET-jaksot ja kesätyöt ohentavat nuorten työkokemusta huomattavasti.

– Olen huolissani niistä tuhansista nuorista, joiden työelämäkosketukset jäävät varsin puutteellisiksi. Toivottavasti kouluilla on mahdollisuuksia panostaa ohjaukseen ja keinoja luoda uudenlaisia työelämäyhteyksiä, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

Tutkimuksen tiedot kerättiin helmi-maaliskuussa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Vastaajia oli noin 9 000, joista 5 900 oli yläkoululaisia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu