Sääksjärvellä voi ihailla Piurunjoen syvää kurua

Esko Uusi-Simola ihailee Feelenkosken ylimmän putouksen kuohuja. Lasse Herrala

Lasse Herrala

Kevät on vienyt suomalaiset luontoon. Metsät tarjoavat Mäntsälässä todellisia aarteita retkeilijälle. Yksi sellainen on Isojärvestä lähtevä Piurunjoki, joka mutkittelee kohti Askolaa yhtyäkseen Porvoonjokeen.

– Piurunjoen mahtavampia näkymiä on Feelenkosket. Kaikkiaan koskia on kolme ja vesi putoaa parin kilometrin matkalla yli 20 metriä, esittelee Esko Uusi-Simola kotikylänsä näkymiä.

Nimensä Feelenkosket ovat saaneet keskimmäisessä koskessa sahaa pitäneestä Felix Sainiosta.

– Joessa on aikoinaan uitettu tukkeja aina Porvoon sahoille saakka. August Eklöfin saha oli yksi tunnetuimmista. Hän omisti myös tällä alueella paljon metsiä. Eklöfin puutavarayhtiö hankki omistukseensa muun muassa Sälinkään kartanon. Uusi-Simolan mukaan uitot loppuivat 1951 ja loppuaikoina joessa kulki pääasiassa pinotavaraa.

Piurunjoki virtaa luonnon muovaamassa, komeassa paikoin 30 metriä syvässä kurussa. Oman jylhyytensä maisemaan tuovat ikivanhat kuuset, joista osa makaa lahoamassa kurun rinteessä. Rinteen alaosaa koristavat paikoin lehtipuut.

– Näin syviä kuruja ei lähiseudulta löydy, vaikka läheisessä Pivanojassakin on melkoinen kuru, arvelee Uusi-Simola. Piurunjoessa oli menneinä aikoina Askolan puolella mylly, jonka ohi oli rakennettu uittorännit.

– Sitä en ymmärrä, että Feelenkosken yläosaa silloinen insinööripiiri syvensi parin metrin verran. Sillä ei ainakaan lähialueen peltoja suojeltu. Juoksutuskorkeus putosi yli 10 prosenttia.

Uusi-Simola muistelee, että Feelenkosket olivat hyviä kalapaikkoja. Sen rannoilla saattoi olla kymmeniä kalastajia. Joesta saatiin särkeä, ahventa ja madetta. Myös haukea ja säynävää tarttui pyydyksiin.

Nykyään kalastajia ei enää näy. Alueelle pesiytyneet saukot ovat hävittäneet kalakannat. Isokokoinen saukko syö päivässä jopa kolme kiloa kalaa.

Piurunjoen varrella kerrotaan myös pontikan virranneen. Tunnin kuluttua tilauksesta saattoi aineen hakea valmistajalta.

Enää retkeilijän ei kannata etsiä joen varrelta pontikkapannuja. Joki on erityisaluetta ja siksi se säilynee nykymuotoisena.

Parhaiten Piurunjoelle pääsee kävelyreittiä Onkimaan tien varrelta Sääksjärven metsästysseuran kodan ohi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää