Kortikosteroidihoitoa saaneiden äitien lapsilla on enemmän psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä kuin muilla lapsilla, kertoo Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Ero oli selvin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla.
Kortikosteroidihoitoa annetaan äidille, jos raskaus uhkaa päättyä ennenaikaiseen synnytykseen.
Tutkimuksen mukaan kortikosteroidihoitoa saaneiden äitien täysiaikaisina syntyneistä lapsista 8,9 prosentilla oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriö. Hoitoa saamattomien äitien lapsista häiriö oli 6,3 prosentilla.
– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta. Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat pohdittaessa hoidon laajentamista näille myöhemmille raskausviikoille, jolloin syntyvien keskosten ennuste on etenkin korkean tulotason maissa erinomainen, sanoo tiedotteessa professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta ja THL:stä.
– Kortikosteroidihoidon saaneista äideistä 45 prosenttia synnytti lapsen täysiaikaisena. Tämä kertoo siitä, että ennenaikaista syntymää on usein vaikea ennustaa.
Kortikosteroidihoitoa saaneiden keskosina syntyneillä lapsilla oli kuitenkin vähemmän kehitysvammaisuutta, mikä heijastaa hoidon suojaavaa vaikutusta.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n ylläpitämien syntyneiden lasten rekisterin ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Tutkijat seurasivat yli 670 000:ta lasta, jotka syntyivät yksisikiöisestä raskaudesta vuosina 2006–2017. Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoidon uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen vuoksi.
Tutkimuksessa saatu tulos pysyi, vaikka siinä otettiin huomioon ennenaikaiseen syntymään liittyvät taustatekijät, kuten raskaushäiriöt ja tupakointi raskauden aikana.
Tutkimuksessa myös verrattiin keskenään täysiaikaisena syntyneitä sisaruspareja, joissa äiti oli saanut kortikosteroidia vain toista lasta odottaessaan. Myös sisarusparivertailussa kortikosteroidille altistuneilla lapsilla todettiin useammin jokin psykologisen kehityksen, tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö, joten esimerkiksi perheen yhteiset geneettiset tai ympäristötekijät eivät selitä tutkimuslöydöstä.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että tuloksen selittää jokin muu taustatekijä, jota tutkimuksessa ei huomioitu.
Tuore tutkimus on julkaistu arvostetussa Jama-tiedelehdessä.
Raskausviikolla 34 tai jo aiemmin annettava kortikosteroidihoito on ollut Suomessa rutiinia jo 30 vuoden ajan.
Kortikosteroidi on kortisolin lailla vaikuttava lääke, joka parantaa ennenaikaisesti eli keskosena syntyvän lapsen ennustetta. Lääke nopeuttaa keskosen elimistön ja erityisesti keuhkojen kypsymistä niin, että elimistö kestää paremmin ennenaikaisen syntymän aiheuttaman rasituksen. Se on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja.
Tutkijat korostavat tiedotteessa, että kortikosteroidihoito on tehokas ja erityisesti pienimpinä syntyvien keskosten kohdalla mahdollisesti hengen pelastava hoito.
Viime vuosina on heidän mukaansa kuitenkin pohdittu hoidon laajentamista raskausviikon 34 jälkeen. Suomessakin sitä suositellaan suunnitellun keisarileikkauksen tapaisissa erityistilanteissa viikolle 36 asti.