Tästä pelastusrengas Mäntsälänkin taloudelle? – Kuuman kuntapomot ehdottavat avuksi Koronaexitiä

– Loppukesästä palaamme taloudellisin perustein tapahtuviin lomautuksiin, sanoo kunnanjohtaja Esko Kairesalo. Sauvo Jylhä

Anne Sirvio

Koronaepidemian rajoitustoimenpiteillä on erityisen dramaattiset vaikutukset Kuuma-kuntien talouteen ja sitä kautta mahdollisuuksiin turvata kuntalaisten palveluja. Kuuma -kuntien talous ei perustu samassa suhteessa valtionosuuksiin kuin keskimäärin Suomen kunnissa. Kunnissa palveluiden rahoittaminen perustuu vahvasti ansiotuloverojen jako-osuuksiin.

Kuuma-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta, joihin kuuluvat muun muassa Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Mäntsälä.

Väestönkasvu aiheuttaa Uudenmaan kasvukunnille merkittäviä investointitarpeita ja menojen etupainotteisuutta, minkä vuoksi seudun tarpeet tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin kansallisen tason päätöksiä tehtäessä.

Näin tuetaan myös koko Suomen selviytymistä pandemioiden ja ikärakenteen vanhenemisen aiheuttamien haasteiden edessä. Koronapandemian kohdalla tämä voisi tarkoittaa yhteisen Koronaexitin laatimista valtion ja Uudenmaan kuntien välillä.

EPIDEMIAN aiheuttama verotuottojen aleneminen on erityisen voimakasta, koska alueen verotulot koostuvat pääosin yksityissektorin yhteisöveroista ja palkkatuloista, eivätkä niinkään julkisen sektorin tai eläketulojen veroista.

Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo pitää Koronaexitiä hyvänä ratkaisuna, sillä esimerkiksi 21 000 asukkaan Mäntsälässä verotulojen arvioidaan laskevan jopa viidellä miljoonalla eurolla.

– Ihmisten palkkatulot tippuvat, koska on paljon lomautuksia, hän nostaa esille verotuloromahduksen inhimillisiä syitä.

Koska vanhemmat ovat kotona, ei myöskään kerry tuloja päivähoitomaksuista. Myös maanmyyntitulot ovat vaarassa romahtaa.

Mäntsälässä on tehty kunnanhallituksen päätös lomautuksista ja muista henkilöstösäästöistä sekä tuotannollisin että taloudellisin perustein. Tuotannollisia lomautuksia ei tarvinnut toteuttaa, koska koulut ja kirjastot avautuvat.

– Loppukesästä palaamme taloudellisin perustein tapahtuviin lomautuksiin, sanoo Kairesalo. Ne koskevat koko henkilöstöä.

JÄRVENPÄÄN kaupunginjohtaja Olli Naukkarisen mukaan nykytilanne on sellainen, että eri ministeriöt ja ”siilot” jakavat pieniä lounassetelirahoituksia sinne tänne ja valtionosuusjärjestelmä laahaa kaksi vuotta perässä.

– Järjestelmä sinällään toimii, mutta se on tehty vakaampiin oloihin, ei tällaisiin suhdanneshokkeihin, Naukkarinen arvostelee.

Hänen mukaansa kaikki tarkoittavat hyvää, mutta kokonaisuutta ei katsota.

– On valtava haaste löytää tasapaino rahoituksen ja tarpeiden välille.

Naukkarinen näkee, että olisi hedelmällisempää, kun kasvukunnat ja valtio sopisivat yhdessä prioriteetit seuraavalle 2–3 vuodelle ja tähän rahoituspaketin.

Tärkeimpinä olisivat elinkeinopolitiikka ja ostovoima, rajoitustoimien aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ja terveydenhoidon patoutuneen kysynnän purkaminen.

– Maankäytössä tällaista yhteisten tavoitteiden periaatetta sovelletaan MAL-sopimuksissa. Sopimus on aina työläs synnyttää ja rahoituksesta käydään hyvin tiukkoja keskusteluja. Sitten kun sopimus on saatu aikaan niin asiat kuitenkin rullaavat ennakoitavasti ja johdonmukaisesti, hän sanooa ja painottaa, että Koronaexitissä ei sellaisenaan voi soveltaa tätä mekaniikkaa, mutta Uudenmaan kasvukunnat tarvitsevat erillisen paketin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu