Omaishoitaja tietämättään?

Omaishoito: OmaisOiva-toiminta tarjoaa tukea läheistään hoitaville.

OmaisOivan työntekijät Heidi Puumalainen ja Laura Kosonen kokevat tärkeimmäksi työssään omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukemisen. Niina Juutilainen

Niina Juutilainen

OmaisOiva-koordinaattori Heidi Puumalaisen ja OmaisOiva-ohjaaja Laura Kososen mukaan omaishoitotilanteisiin voi liittyä monenlaisia sairauksia ja vammoja, joihin on tarjolla erilaista tukea monien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tarjoamina.

Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n maksuton ja kaikille yli diagnoosi- ja kuntarajojen avoin OmaisOiva -toiminta on yksi järjestötuen muodoista.

Toiminta käynnistyi vuonna 2017 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittamana alueen omaishoitoperheiden tueksi.

Valtakunnallinen toimintamalli on kehitetty Omaishoitajaliitossa ja sitä on yli 200 paikkakunnalla Suomessa.

Toiminta-alueeseen Keski-Uudellamaalla kuuluvat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen.

OmaisOiva-toiminta koostuu muun muassa vertaistuen, tiedon ja valmiuksien tarjoamisesta erilaisten omaishoitotilanteiden tueksi. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tukea löytää, sitä enemmän siitä on hyötyä omaishoitajan jaksamisessa tilanteen mahdollisesti edetessä.

Me etsimme yhdessä keinoja siihen, miten omaishoitajat voivat pitää itsestäänkin huolta.

Heidi Puumalainen

– Se on oikeastaan ideaalitilanne tulla meidän tuen muotojen piiriin jo silloin, kun omainen on varhaisessa vaiheessa läheisensä hoitamisessa. Esimerkiksi meidän Ovet-valmennukseen useampi omainen on tullut ennaltaehkäisevästi hakemaan tietoa omaishoidosta, kun tiesi, että lähitulevaisuudessa läheisen huolenpidon tarve lisääntyy, Kosonen kertoo.

Haasteena palveluiden saavuttamisessa on joissain tapauksissa omaishoitotilanteiden vaikea tunnistettavuus.

– Meidän tavoitteena on etsiä ja löytää myös läheistään hoitavia, jotka eivät itse edes tiedä olevansa omaishoitajia. Monesti kuulee, että enhän minä mikään omaishoitaja ole, mutta vaimollani on kyllä muistisairauden myötä tullut muutoksia arkeen, naiset kuvailevat.

Moni hoitaa sitovasti omaistaan mutta ei koe olevansa omaishoitaja, koska ei ole saanut tai edes tiennyt mahdollisuudesta hakea omaishoidontukea kotikunnastaan.

– Vain noin 10 prosenttia omaishoitajista on omaishoidon tuen piirissä ja me tavoittelemme myös tuota valtavaa joukkoa, joka on syystä tai toisesta tuen ulkopuolella.

Toimintamuotoja ovat OmaisOiva-kioskit, -kahvilat, -ryhmät, Ovet-valmennukset sekä Oiva-hetket.

Korona-aikana kasvokkain tapahtuvat toiminnot ovat tauolla, mutta tukea on silti tarjolla. Oiva-hetket tarjoavat henkilökohtaista ohjausta puhelimitse tai sähköpostitse, Oivat-puhelinporinat yhdistävät puhelimitse vertaistukea toivovat omaishoitajat ja verkkovertaistapaamiset tuovat vertaistukiryhmän ruudun kautta kotiin.

Lisätietoa: www.keskiuudenmaanomaishoitajat.fi/omaisoiva-toiminta/.

Omaishoitofaktaa

Mitä on omaishoito, kuka on omaishoitaja?

Omaishoito on elämäntilanne, jossa sairaudesta, vammasta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ihminen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

Omaishoitajaliiton mukaan Suomessa on noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.

Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta läheisestään, joka ei johtuen esimerkiksi sairaudesta selviydy arjestaan itse. Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan suppeammin henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu