Murtokoplat iskeneet jopa 4 kertaa päivässä – Poliisi: Näitä pukeutumiskikkoja rikolliset nyt suosivat

Asuntomurtojen määrä kasvoi alkuvuodesta. Arkistokuva. anton soinne

Tero Vähämäki

Vuosi 2018 on alkanut asuntomurtojen suhteen murheellisesti.

Poliisihallitus kertoo, että murtomiehet ovat huomattavasti viime vuotta kovemmassa vauhdissa. Poliisi on kirjannut asuttuihin asuntoihin kohdistuneita törkeitä varkauksia kahden ensimmäisen kuukauden osalta yhteensä 218 kertaa. Keskimääräisesti se tarkoittaa 3,5 keikan päivävauhtia.

Vuosi sitten luvut kertoivat 189 asuntomurrosta.

Lukemaa nostaa viime viikkoina Itä-Helsingissä ja Espoossa rötöstellyt ulkomaalainen murtokopla. Ryhmää epäillään yhteensä 17 asuntomurrosta.

– Asuntomurtautujat pyrkivät sulautumaan ympäristöönsä ja tekoja tehdään paljolti päiväaikaan. Rikollisilla saattaa vaatetuksena olla niin sanottu työvaatetus ja moni silminnäkijä on kuvitellut näiden tällöin olleen luvallisella asialla muun muassaomakotitalojen pihamailla nähtyinä, kertoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

Ahon mukaan osa murroista on selkeästi perustunut asunnon tarkkailuun, sillä talon jäätyä tyhjäksi vaikka omistajan kaupassa käynnin ajaksi, on asuntoon murtauduttu. Monesti rikollinen pyrkii varmistamaan työrauhan soittamalla ensin asunnon ovikelloa. Aho kehottaa painamaan kiertävien ja epämääräisten ovikellon soittajien tuntomerkit ylös ja ilmoittamaan niistä hätäkeskukseen numeroon 112, etenkin jos soittaja ei osaa kertoa paremmin järkevää syytä tekemisilleen.

Murtomiehet haalivat asunnoista etenkin pienikokoista arvotavaraa, kuten rahaa ja koruja. Usein anastetaan myös helposti kuljetettavaa elektroniikkaa, kuten kannettavia tietokoneita ja puhelimia.

Maahan rikollisessa mielessä tulleet ulkomaiset rikollisryhmät tekevät asuntomurtoja usein lyhyenä aikana ja suurella volyymilla. Tekotavat ovat suorasukaisia eli asuntoon tunkeudutaan sen heikommasta kohdasta, joka on samalla suojainen tekijälleen.

Ahon mukaan omakoti- ja rivitaloasuntojen takapihojen kautta tunkeutuminen on yleisintä. Jos itse teoilla ei ole ulkoisia silminnäkijöitä, rikosilmoituksiin kirjatun tiedon mukaan hälytyslaitteet ja kamerat ovat saattaneet tiedon teosta reaaliaikaisesti omistajille tai kontrollia suorittaville palveluntarjoajille. Tekijät ovat harvoin jääneet tekopaikalle odottelemaan kun kiinnijäämisriski on heille paljastunut eli tällöin teot yleensä keskeytyvät.

– Rikossarjojen jälkeen tekijät poistuvat hetimmiten maasta yhdessä ja erikseen ja kuka mihinkin suuntaan Aho kertoo.

– Tällaisen rikollisuuden torjuminen on haaste niin asunnon omistajille kuin poliisille. Jokaisen tulisi miettiä itselle parhaat keinot miten estää tai haittaa asuntomurtojen toteutumista ja vähintä mitä tehdä on tietää se mitä omistaa eli luetteloida ja kuvata arvo-omaisuus. Myös lukitus on syytä pitää kunnossa ja hämärän aikaan valaistus estää rikollisuutta.

Paikat olisi hyvä säilyttää rikoksen jälkeen mahdollisimman muuttumattomana. Siivoaminen ei ole hyvä vaihtoehto.

– Asuntomurron uhrin on muistettava, ettei tutki ja sotke asuntomurron jälkiä. Ne ovat poliisin tutkimuksille tärkeitä ja asuntomurtorikollisuuden torjuminen on muutoinkin poliisille riittävän haasteellista, poliisitarkastaja, Aho muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

Näytä lisää