Mäntsäläkään ei säästynyt sotimiselta vuonna 1918

Vuonna 1917 paikallisesti molemmat osapuolet, punaiset ja valkoiset, alkoivat varustautua.

Mäntsälän valkoisten pääpaikaksi muotoutui Sääksjärvi, jonne oli perustettu Mäntsälän ensimmäinen Suojeluskunta 20.8.1917. Punaiset olivat aloittaneet järjestäytymisensä jo aiemmin.

Kesällä 1917 kinasteltiin työajoista tehtaissa ja kartanoissa. Niistä päästiin kuitenkin sopuun.

Valtakunnallinen tilanne johti myös Mäntsälässä jakolinjojen syvenemiseen. Marraskuun yleislakko nostatti tunteita.

Kaukaan vanutehtaalla julistettiin 30.1.1918 lakko ja vaadittiin talollisia ja porvareita luovuttamaan aseet punakaartin päällikölle.

Paikalle saapui pyynnöstä myös Hyvinkään punakaartin ”lentävä osasto”, joka murhasi neljä tehtaan toimihenkilöä.

Helmikuun kolmantena punakaartilaiset tunkeutuivat Saaren kartanoon. Sieltä hälytettiin apuun suojeluskunta.

Se kävi punakaartia vastaan lyhyen taistelun parin kilometrin päässä kartanosta. Kahakassa ei kukaan haavoittunut.

Kaksi sivullista ammuttiin. Suojeluskunta teloitti kartanon työmiehen ja punakaarti kirkosta palanneen Yli-Tupalan emännän.

Punaiset valmistautuivat lyömään Itä-Uudenmaan valkoiset saartoliikkeellä, etenemällä kohti valkoisten keskuspaikkaa Porvoota.

Mäntsälän suojeluskunta pyysi apua Porvoosta kuultuaan punaisten lähestymisestä. Tiedustelu kertoi, että punaiset olivat saapumassa Ohkolaan 4. helmikuuta.

Suojeluskunta lähti punaisia vastaan Hirvihaaraan, mutta perääntyi arveltuaan kyseessä olevan aseistettu, jopa 500 sotilaan joukko.

Apujoukkoja valkoisille ei ollut luvassa, joten he perääntyivät Sääksjärvelle ja Monninkylään. Sinne tuli kuitenkin tieto, että vahvistusta tulisi Porvoon suunnalta 100 sotilasta. Sen seurauksena päätettiin vallata kirkonkylä takaisin punaisilta. Nämä olivat yhdessä venäläisten sotilaitten kanssa lähteneet kohti Sääksjärveä.

Sääksjärvellä valkoiset suojeluskuntajoukot joutuivat taisteluun punaisten kanssa.

Aluksi punaiset olivat alakynnessä, koska valkoiset olivat onnistuneet valloittamaan punaisilta kuularuiskun ja venäläisiä aseita. Punaisten saartoyritys Onkimaan kautta valkoisten taustaan ei onnistunut.

Illan tullen valkoisilta loppuivat patruunat. He perääntyivät Monninkylään ja koko Mäntsälä jäi punaisten haltuun 7.2.1918.

Sääksjärven taisteluun osallistui punaisten puolella paikallisten lisäksi joukkoja Nurmijärveltä, Helsingistä, Lahdesta, Turusta ja Tampereelta. Sääksjärven suojeluskunnan tuki tuli itäiseltä Uudeltamaalta.

Valkoisilta kaatui kaksi ja haavoittui viisi miestä, punaisia kaatui kahdeksan.

Antti Haarmalla ja Antti Metsällä on perimätietoa Sääksjärven taistelusta.

Metsä muistaa, kuinka hän lapsena leikkiessään kotitilansa kalliolla, Mahlamäellä, löysi hylsyjä kivien välistä.Mäeltä on hyvä näkyvyys Mäntsälä–Porvoo-tielle. Kerrotaan, että myös sormia olisi löytynyt lähipellolta.

– Kyläläinen Oskari Kalja joutui piiloutumaan useaksi päiväksi punaisilta kotitalonsa kellariin. Sieltä hän kuuli taloonsa asettuneiden punaisten suunnitelmat. Kalja kertoi ne valkoisille. Kellarin kylmyys vahingoitti Kaljan käsiä aiheuttaen vapinaa loppuelämäksi.

Lähteet: Mäntsälän historia III, Sata vuotta Mäntsälän työväenliikettä, Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi.

Kirjoitus on ensimmäinen osa vuoden 1918 tapahtumia Mäntsälässä käsittelevästä kolmiosaisesta sarjasta.

Maailma ja Suomi 1917-18

Venäjällä lokakuun vallankumouksessa 1917 aseellinen marxismi valtaan. Sisällissota 1918-20 johti Neuvosto-Venäjän perustamiseen.

Venäjän väliaikainen hallitus hajottaa Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917. Uusissa vaaleissa sosialidemokraatit menettävät enemmistönsä.

Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917.

Työttömyys, rahan arvon heikkeneminen ja elintarvikepula aiheuttavat tyytymättömyyttä.

Punaiset ja valkoiset alkavat järjestäytyä aseellisesti.

Vasemmisto omaksuu Venäjältä mallin ratkaista ongelmat aseellisesti, vallankumouksellinen linja pääsee voitolle SDP:ssä.

Suojeluskunnat julistetaan hallituksen joukoiksi. Hallitus pakenee Vaasaan. Punaiset antavat vallankumouskäskyn.

Suomessa on arvioitu olleen 30 000–75 000 venäläistä sotilasta. Pohjanmaalla valkoiset alkavat riisua venäläissotilaita aseista.

Sota alkaa tammikuun lopulla 1918.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut