Pöllökuvagate suututti: Osa metsänomistajista uhkaa ottaa pöntöt puista – kompromissi voi löytyä sopimuksista

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kiirehti jo tekemään pöllönpöntön ja viemään sen metsään metsänhoitoyhdistysten pöllönpönttö-kampanjassa. Mikko Tiirola

toimittaja

AAMUPOSTI  |  Riihimäellä otetusta pöllövalokuvasta noussut kohu on suututtanut joitakin maanomistajia. Puheissa uhataan jopa ottaa pönttöjä pois puista, kun lintujen rengastajaa ei enää maille haluta.

MTK:hon yhteyden ottanut viljelijä kaipasi kirjallista määräaikaista sopimusta, jonka maanomistaja ja rengastaja voisivat allekirjoittaa ja pönttöihin rengastajan yhteystietoa. Sopimusehdoissa olisi sanktiot, jos rengastaja ei toimisi sopimuksen mukaan.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan sopimus kuulostaaa ihan mielenkiintoiselta vaihtoehdolta toimia.

– Silloin ainakin maanomistaja ja lintuharrastaja pääsevät yhdessä edistämään tärkeää asiaa. Mutta kyllä se kirjallinen sopimus taitaa tällaisissa tilanteissa olla aikalailla karkea instrumentti - moni kun vierastaa byrokratiaa.

Tiirola ei ole kuullut, että kirjallisia sopimuksia olisi missään tehty, eikä ole törmännyt merkittyihin pönttöihin.

Pönttöjen asentaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan vaatii aina maanomistajan luvan.

Tiirolan mukaan on ymmärrettävää, että kuvasta noussut kohu on voinut ärsyttää joitakin maanomistajia, jolloin ei haluta, että rengastajia pyörii omissa nurkissa.

– On silti huomattava, että jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että pönttöjä voi tulla ihailemaan ja valokuvaamaan joku muukin kuin se, joka pöntön sinne maanomistajan luvalla asensi.

Tiirola huomauttaa, että pöllö on lähtökohtaisesti metsänomistajan kaveri, kun pitää taimikoiden myyräkantoja kurissa. Metsänomistajalle olisi tärkeää, että pöllöille olisi pesäpuita tai pesäpönttöjä .

Metsänhoitoyhdistykset käynnistivät perjantaina oman pöllöille pönttö -kampanjansa, jossa kehotetaan jakamaan pöntötyskuvia sosiaalisessa mediassa.

Tiirola toteaa, että avohakkuut historiaan valtion mailla -kampanjakuvana pöllö ei ollut paras laji, koska se myös hyötyy avoimista ympäristöistä, missä saalistaa.

Nykyisellään pöntötyksessä on monenlaista käytäntöä.

BirdLifen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa ei ole kuullut kirjallisista pesäsopimuksista. Pöntötyksiin on riittänyt suullinen lupa.

– Joitakin pönttöjä on ehkä numeroitu, mutta ei niissä mitään nimilappuja roiku. Rengastaja on voinut liikkua jokamiehenoikeudella.

– Eihän kohuvalokuvan tapauksessa ole luvatta toimittu vaan maanomistaja on itse vienyt pöntön, ja se on rengastajan myötävaikutuksella uusittu. Ei kuvan ottamista voi kieltää.

Rengastustoiminnan hallinta ja valvonta kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseolle Luomukselle.

Luomuksen tutkija Päivi Sirkiä toteaa, että rengastajille ole kirjallista sopimusmallia, mutta aina on lupa kysyttävä.

– Kukin rengastaja sopii siitä itse maanomistajan kanssa, usein keskustelemalla. Jos maanomistaja on epäileväinen, täytyy vain selittää asia. Jos se ei käy, sinne ei kannata pönttöä laittaa.

Monet rengastajat merkitsevät itse pönttönsä, kenen se on ja numeroivat.

– Kaikki rengastusaineisto on tutkimusaineistoa, se menee pesäpaikan koordinaattien mukaan.

Kohukuvassa esiintynyt lehtopöllö on ajankohtainen laji tutkijoillekin. Keväällä Luomus keräsi yleisöltä tietoa pöllön värivaihtelusta.

Tutkimuksessa yritetään selvittää syitä lehtopöllön harmaan ja punaruskean värimuodon väliselle erolle talviselviytymisessä.

Riihimäen pöllöstä kuvan ottanut hyvinkääläinen rengastaja Jukka Tanner toteaa, että yleisesti ottaen maanomistajat ovat suhtautuneet erittäin positiivisesti pönttöjen laittoon sekä pöllöille että tuulihaukoille.

– Pöllöpesue syö pesinnän aikana satoja myyriä ja näin estää tehokkaasti taimikkotuhoja.

Vastaan on tullut vuosikymmenten aikana vain harvoja maanomistajia, jotka eivät ole mailleen pönttöjä halunneet. Heidän näkemystään on myös kunnioitettava.

Tanner kertoo nykyisin laittavansa pönttöihin yhteystietonsa. Usein metsänostajat tai maanomistajat kertovat sitten terveisiä pesiltä tai tietoa, jos ovat suunnittelemassa hakkuita. Pöntöt voidaan silloin ennen hakkuita siirtää turvallisesti ennen pesimäkautta uusiin paikkoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu