Virtuaalimatkavideoiden tekijä Jussi Niemi hörppää mehua ja naurahtaa palmujen koristamassa sisähallissa Pasilan Triplassa.
– Tyhmältähän se näyttää, kun höpisee itsekseen kameratikku kädessä.
Niemi, 34, on kuvannut noin 75 virtuaalimatkavideota sen jälkeen, kun hän aloitti videoharrastuksen helmikuussa 2019. Viime vuonna materiaalia kertyi ruhtinaallisesti seitsemänviikkoisella maailmanympärysreissulla.
– Videoita tehdessä voi haastaa itsensä, kun asettaa itsensä epämukavuusalueelle.
Niemelle kameralle esiintyminen ei oikein tule luonnostaan.
Tämä Surf House Helsinki -sisähalli näyttää Niemen mielestä keinotekoiselta australialaiselta surffarikylältä. Hän ei kuvaa täällä videoita vaan tuli tänne valokuvattavaksi.
Kyliin ja surffaukseen Niemi tutustui viime vuonna Australian etelärannikolla. Surffailuvideot jäivät ottamatta, mutta muista vauhtilajeistaan hän on tehnyt virtuaalivideoita.
– Turisti- ja kaupunkikohteiden lisäksi olen pyrkinyt tuomaan muille koettavaksi erilaisia kohteita ja asioita, kuten laskettelua tai maastopyöräilyä komeissa alppimaisemissa. Monet perusmatkaajat eivät kokeile näitä lajeja mutta voivat ihastella menoa virtuaalisesti.
Niemen matkavideot ovat pariminuuttisia. Niitä on eri puolilta maailmaa, muun muassa Kiinan Shanghaista, Australian Sydneysta, USA:n Arizonasta ja Sveitsin Alpeilta.
– Videon editointi vie aina kauemmin aikaa kuin kuvaus, mutta ei se kestä tuntitolkulla.
Videointikeikoillaan Niemi on välttynyt kommelluksilta, mutta yksi kuumottava tapaus sattui Australian luonnonpuistossa.
– Höpöttelin kameralle tulivuorenkraaterin ylätasanteella, kun kuulin rasahduksen oikealta. Metrin päässä seisoi puolitoistametrinen emu. Säikähdin jumalattomasti ja siirryin ripeästi muutaman metrin sivuun.
Emu ei hyökännyt eikä Niemi horjahtanut alas kraaterinrinteeseen.
Aikaa on vierinyt yli vuosi siitä, kun Niemi kuvasi ensimmäisen virtuaalimatkavideon laskettelureissulla Ranskassa.
Niemi hankki ensimmäisen 360-kameransa, joka pystyy ottamaan kuvia ja videoita kaikista suunnista, ja päätti tehdä jotakin edelläkävijämäistä: hän halusi kuvata videoita Jaajo Linnonmaan perustamaan Virtualtraveller-palveluun ja nähdä, miten media-alusta kasvaa.
– Tämä on siitä yksinkertainen homma verrattuna Youtubeen, että riittää, kun on 360-kamera ja tietokone, jolla voi ladata videoita. Mikrofonia tai lisävaloja ei välttämättä tarvita, koska kyse on eniten aidon kokemuksen välittämisestä katsojalle.
Niemen mukaan virtuaalilasit eivät ole pakolliset edes toisten videoiden katsomiseen.
– 360-kuvasta pääsee nauttimaan vaikka kännykän ruudulta. Jos silti kokeilee virtuaalilaseja, elämyksessä huomaa eron: lasit todella vievät katsojan virtuaalimaailmaan.
Virtuaalimatkailu ja -videoiden tekeminen ovat vielä harvojen harrastuksia. Niemi arvioi, että videoita tuottaa jokunen kymmenen suomalaista. Niitä katsovien määrää voi vain arvailla.
– En tiedä edes lähipiiristäni ketään, joka olisi sanonut katsoneensa säännöllisesti virtuaalimatkavideoita. Ehkä tämä on vielä niin uusi juttu, että se jää monelle vielä kokeiluksi etenkin, jos itsellä ei ole virtuaalilaseja.
– Videoiden säännöllinen katselu yleistyy varmasti, kun virtuaalilasit yleistyvät.
Niemen mielestä virtuaalimatkailun hienoin puoli on sen rehellisyys.
– Usein valokuvasta tai videosta voi rajata asioita pois niin, että maisema tai kohde näyttää idyllisemmältä kuin oikeasti on. 360-kuvaus näyttää kohteen kokonaan. Siellä näkee, onko kuvaaja oikeasti yksin rannalla vai sadan aasialaisen turistin kanssa.
– Tämä myös auttaa monia matkan suunnittelussa, kun voi katsella, onko kohde oikeasti niin erikoinen kuin sosiaalisessa mediassa annetaan ymmärtää.
Niemi uskoo, että virtuaalimatkailusta tulee jatkossa vaihtoehto perinteisen matkustuksen rinnalle.
– Uskoisin, että videoiden kulutus kasvaa samassa suhteessa, kun ihmiset alkavat tehdä enemmän tietoisia valintoja eli esimerkiksi vähentävät lentämistä ympäristön näkökulmasta.
– Vuosikymmenten päästä virtuaalimatkavideot voivat olla ainoa tapa kokea maailma sellaisena kuin se joskus oli, jos kasvisto ja jäätiköt muuttuvat merkittävästi.
Niemi pohtii, että matkatoimistot voivat ennen pitkää alkaa tarjota ympyrähuoneita virtuaalimatkailuun.
– Huoneessa voisi olla vaikkapa pöytä, jossa olisi tarjolla italialaista ruokaa ja ympäristö olisi jostakin Italiasta, hän visioi.
Virtuaalimatkailusta voi tulla lähivuosikymmeninä merkittävä bisnes, joka työllistää muitakin toimijoita kuin nykyisiä matkailuyrityksiä. Näin arvioivat matkailuasiantuntijat.
Toistaiseksi virtuaalimatkailu on kuitenkin harvinaista ja sen kasvua estää se, ettei ole saatu riittävästi esimerkkejä toimivista liiketoimintamalleista.
– Uskon, että on vain ajan kysymys, milloin virtuaalimatkailu yleistyy. Kuka onnistuu tuottamaan virtuaalipalvelun tai elämyksen, joka myös tuottaa oikeaa lisäarvoa matkailijalle ja kassavirtaa yritykselle? kysyy Visit Finlandin digitaalisen kehityksen päällikkö Kaisa Kosonen
Kosonen on varma, että uusia ideoita ja toteutuksia nähdään paljon Suomessa lähivuosina. Ilmastonmuutos ja salametsästys voivat kasvattaa virtuaalimatkailun kysyntää.
– Luminen talvi, Venetsia, sademetsä ja jäätiköt ovat asioita, joita kaikki eivät voi kokea aidosti paikan päällä. Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Tutustuminen vuoristogorillan elämään virtuaalisesti voi olla elämys, josta ollaan valmiita maksamaan.
Matkailu-alan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen arvioi, että kiinnostus virtuaalimatkailua kohtaan voi nousta, jos kamppailu ilmastonmuutosta vastaan nostaa lentojen hintoja selvästi.
– Ala voi myös kasvaa teknologian kehityksen ja laitteiden arkipäiväistymisen ansiosta. Kun kuluttajilla virtuaalilasit yleistyvät, voi virtuaalielämyksistä nauttia kotisohvalta.
Virtuaalimatkailun kaupallistaminen on vielä alkutekijöissään. Suomessa matkailuyritykset käyttävät jo virtuaalisisältöjä, mutta kyse on pääosin kohteiden markkinoinnista.
– Virtuaalimatkalla pääsee kurkistamaan kohteeseen, mutta tarkoituksena on herättää kiinnostusta matkaa kohtaan, Honkanen tähdentää.
Kososen mielestä matkayritysten kannattaisi hyödyntää virtuaalitodellisuutta etenkin Lapissa.
– Harmitus on turistille suuri, jos revontulet jäävät näkemättä.
Kosonen sanoo, ettävirtuaalisisällöillä voi rikastuttaa mitä tahansa reissua ja ne voivat myös korvata perinteistä matkailua, ainakin liikematkustusta suurelta osin.
– Messuja ja kokouksia voi jo hyvin toteuttaa virtuaalisestikin.
Asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että virtuaalimatkoilla on vaikea korvata lomareissuja.
– Harva viitsii viettää viikkoa virtuaaliympäristössä. Ihmiset arvostavat yhä kasvokkain tapaamisia ja reaalimaailmaa, Honkanen kiteyttää.
On kuitenkin poikkeustilanteita: virtuaalimatkustus voi korvata reissuja kohteisiin, joita on vaikea saavuttaa matkustajarajoitusten, hinnan tai sijainnin takia.
– Virtuaalimatkailu sopisi hienosti liikamatkailusta kärsiviin kohteisiin, kuten Machu Picchuun ja Mount Everestille, Kosonen pohtii.