Seiväshyppääjä Jani Lehtonen Mäntsälästä oli ylittämätön urheilija

Jani Lehtonen on haudattu Mäntsälän hautausmaalle. yle

toimitus

Viime lauantaina 11.8. juostiin jälleen Einarin Tonni. Ikään kuin sattumalta samana päivänä täyttyi 50 vuotta Mäntsälän toisen tunnetun urheilijan, seiväshyppääjä Jani Lehtosen syntymästä.

Vanhimmat lukijat muistavat MU:n 1960-luvun kansallisen tason ohkolalaiset seiväshyppääjät Matti ja Jukka Lehtosen

Jälkimmäisen poika Jani aloitti todella varhain määrätietoisen polun kohti huippua, seiväsennätys 5-vuotiaana oli jo yli metrin.

Yhdet Kalevan kisat Jani vielä kävi kasvattajaseuraksi muuttuneen MU:n riveissä, mutta sitten tie vei Keravan Keski-Uudenmaan Urheilijoihin.

Opintojen vuoksi seurasi myös muutto Mäntsälästä myöhempään kotikaupunkiin Tampereelle.

Urheilijana Jani Lehtonen on Suomessa edelleen ylittämätön, Suomen ennätys 582 vuodelta 1993 on ollut vuosikymmeniä myöhemmille seuraajille kaukana tavoittamattomissa. Sisäradoilla meni vielä sentin enemmän.

Myös arvokisoihin hän osallistui kahdeksan kertaa peräkkäin, mutta menestystä niissä ei koskaan tullut.

Parhaaksi saavutukseksi jäi vuoden 1993 Toronton sisähallien MM-kisojen viides tila. Selkä- ja kylkivaivat sitten päättivät uran varsin varhain, vuonna 1996.

Miksi menestystä ei sitten tullut? Nythän menestymättömyyteen on jo totuttu, mutta 1990-luvulla sitä todella aina odotettiin kisoihin lähetettäviltä.

Muuten rento ja luonnollinen Lehtonen muuttui hiljaiseksi ja jännitti selvästi arvokisoissa. Myös hänen kovaan juoksuvauhtiin perustuva hyppytekniikkansa oli hyvin haavoittuva olosuhteiden muutoksille.

Seiväshyppy on ehkä yleisurheilun vaativin laji, jonka harrastajat ovat hyviä voimistelijoita ja usein pärjäävät useassa lajissa. Lehtonenkin olisi menestynyt myös pikajuoksijana sekä kymmenottelijana.

Kenttien ulkopuolella Jani Lehtonen oli ulospäin suuntautunut ja seurallinen sekä jatkuvasti monenlaista hauskaa keksimässä.

Huipulla ollessaan hän myös auliisti auttoi ja neuvoi muita hyppääjiä. Jani Lehtonen toimikin pidettynä valmentajana koko loppuelämänsä ajan.

Lehtonen ei ollut urheilujohtajille ja valmentajalle helpoimpia johdettavia, hän esitti kiusallisen usein kysymyksen: Miksi?

Kerran häneen turhautunut silloinen valmennusjohtaja Into Turvanen sanoi Janille: ”Lehtonen, olet tyhmä!”

Jani meni Mensan testeihin ja sai sieltä tuloksen, jolla pääsi jäseneksi tähän huippuälykkäiden seuraan.

Myöhemmin hän näytti paperia valmennusjohtaja Turvaselle ja kysyi: ”Turvanen, kuka tässä on tyhmä?”

Urheilu-uran jälkeen nimenomaan Janin olisi kuvitellut siirtyvän normaalielämään vaivattomammin kuin monen muun huippu-urheilijan.

Taustajoukot eli hänen vanhempansa olivat pitäneet jalat maassa koko ajan, joten rakennusalan ammattikoulu oli käyty tunnollisesti loppuun.

Hän teki vielä ennen armeija-aikaa muurarintöitäkin ammattimiehenä.

Aikaa ja motivaatiota riitti vielä huippu-urheilun ohessa rakennusmestaritutkinnonkin (nykyisin rakennusmestari-AMK) suorittamiseen.

Aluksi näin kävikin. Rakennusmestarit johtavat tai valvovat rakennustöitä. Jani ei kuitenkaan luonteeltaan ollut esimiestyyppiä, joten yrittäjäksi ryhtyminen oli luonnollinen vaihtoehto.

Lehtonen rakensi pientaloja. Rahoitusasiat muodostuivat ongelmaksi, vaikka itse rakentaminen sujui mallikkaasti. Lisäksi syntyi konfliktia verottajan kanssa.

Ongelmien kasautuessa pääsi valloilleen perisuomalainen henkilökohtainen ongelmakin.

Kaikki päättyi siihen, että Jani Lehtonen menehtyi kotonaan Tampereella epäselvissä olosuhteissa pari päivää ennen joulua vuonna 2008 ainoastaan 40-vuotiaana.

Kirjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut