Ely-keskus Lentokenttä vai betonijätteiden kaatopaikka?
Millaista betonijätettä Mäntsälään kaavaillun lentokentän pohjan rakennustöissä käytettäisiin?
Muun muassa tätä kysyy Ely-keskus lausunnossaan Mäntsälään kaavaillusta lentokentästä. Keskuksella on iso joukko tarkennusvaatimuksia kenttää suunnittelevan Janne Kuulasvuon hankkeelle.
Betonijätteen hyödyntämisessä suurin raekoko Suomessa on 150 millimetriä eli 15 senttiä. Tätä suurempia möhkäleitä ei saa käyttää.
Mikäli maanrakennus on sellaista, että se vaatii ilmoitusmenettelyn, raekoko on 90 millimetriä eli yhdeksän senttiä.
Lentokentän tekijöiden esittämässä arviointiohjelmassa betonijätteen raekooksi on ilmoitettu 400 millimetriä eli 40 senttiä. Lentokentän pohjarakenteeseen upotettaisiin siis melkoisia betonijärkäleitä.
Betonijätteen käyttämisen perusteet on esitettävä yksityiskohtaisesti, Ely-keskus vaatii. Muuten toiminta voidaan katsoa betonijätteen kaatopaikaksi, keskuksen lausunnossa esitetään.
Kuulasvuon yritys Gles Oy tekee muun muassa betonipurkutöitä.
Betonijätteellä on vaikutuksia ympäristöön, muun muassa veteen. Betonijätealueiden suotovedet voivat olla huomattavan emäksisiä, Ely-keskus muistuttaa.
Kentän rakentamisen ja käytön vaikutuksia pitää arvioida Ohkolanjoen ja Hirvihaaranjoen osalta erikseen. Arvioinnissa pitää ottaa huomioon muun muassa pohjaeläimet, kalat, päällyslevät sekä lentokentän vaikutukset jokien fysikaalis-kemialliseen tilaan.
Kentästä tehtävää Natura-arviota on laajennettava, Ely-keskus edellyttää.
Lyhyen lentokentän vaikutuksista läheiseen Mustametsän Natura-alueeseen on tehty Natura-arvio. Se ei kuitenkaan kata kaikkia vaihtoehtoja, eikä ohjelmassa ole perusteltu sitä, ettei muihin lähellä oleviin Natura-alueisiin kohdistu merkittäviä vaikutuksia.