Merikotka on yleistynyt koko Suomessa. Tänä vuonna merikotkia syntyi ennätysmäärä: WWF:n merikotkatyöryhmän vapaaehtoiset laskivat 558 poikasta. Todellisuudessa syntyneiden poikasten lukumäärä on hieman suurempi, sillä kaikkia poikasia ei löydetä. Edellinen poikasennätys oli vuodelta 2017, jolloin työryhmä laski 502 poikasta.
– Pesivien merikotkaparien lukumäärä ei ole kasvanut viime vuosina. Se tarkoittaa, että tämän vuoden ennätyksellinen poikasmäärä johtuu hyvistä pesimäolosuhteista, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki sanoo WWF:n tiedotteessa.
Rannikkoalueilla ja saaristossa merikotkakannan kasvu on pysähtynyt. Myös Pohjois-Suomessa kanta on vakaa. Suomenlahdella ja Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa paljastuu vuosittain joitakin uusia pesimäpaikkoja. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnista ei tunneta lainkaan merikotkan pesiä.
Merikotka rauhoitettiin 1920-luvulla. Rauhoituksesta huolimatta merikotkia vainottiin aina 1950-luvulle saakka pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja lintuja ampumalla. 1960-luvulla havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia, ja esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta.
WWF perusti työryhmän merikotkan pelastamiseksi vuonna 1972. Työryhmä, joka koostuu asiantuntijoista ja innokkaista lintuharrastajista, alkoi tehdä valistustyötä ja suojella pesäpaikkoja yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Kenties tärkein yksittäinen toimi merikotkan pelastamisessa on ollut työryhmän aloittama talviruokinta, jonka avulla kotkille tarjottiin myrkytöntä ravintoa.
Vaikka talviruokinta auttoi ja myrkyt kiellettiin, merikotkakannalla kesti kauan toipua niistä. Poikasten määrä lähti selvään kasvuun 1980-luvulla, ja työryhmä lopetti talviruokinnan 20 vuotta sitten. Merikotka poistettiin aiemmin tänä vuonna Suomen uhanalaisten lajien listalta ja luokiteltiin elinvoimaiseksi lajiksi.