Nurmijärvi-ilmiö teki paluun – Helsinki menetti viime vuonna naapureilleen 2 700 asukasta, tilalle muuttaa vieraskielisiä

Kuvituskuva Lotta Åberg / Arkisto

Jari Pietiläinen

Takavuosina paljon puhuttu Nurmijärvi-ilmiö – muutto Helsingistä kehyskuntiin – näyttää jälleen nostavan päätään. Viime vuonna Helsinki kärsi 2 700 asukkaan muuttotappion pääkaupunkiseudun muihin kuntiin ja koko Helsingin seudulle 3 100 asukkaan tappion.

Helsingin muuttotappio kasvoi etenkin Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän ja Nurmijärvelle sekä myös Espooseen. Saman verran tai enemmän näille alueille Helsingistä muuttaneita on ollut viimeksi vuonna 2007.

Tiedot selviävät Helsingin kaupunkitutkimuksen uudesta julkaisusta Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018-2019 ja väestönmuutokset vuonna 2018

Helsinkiin muutti viime vuonna kaikkiaan 3 760 henkeä enemmän kuin Helsingistä pois. Vuodenvaihteessa Helsingissä asui 648 042 asukasta. Vuoden 2018 aikana Helsingin väkiluku kasvoi 4 770 henkilöllä.

Muuttovoittoa tuli edelleen Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta lähes yhtä paljon kuin vuonna 2017, jolloin muuttovoitto oli poikkeuksellisen suuri.

Helsinki sai edelleen muuttovoittoa myös ulkomailta, mutta tämä muuttovoitto – 1 300 henkeä – oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista puolet muutti Helsinkiin Euroopasta.

Helsingin saamasta nettomuutosta kaksi kolmasosaa oli vieraskielisiä. Kotimaan muuttoliikkeessä vieraskielisten osuus muuttovoitosta on kuitenkin vähentynyt ja oli nyt vain 11 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisten muuttotappio ulkomaille oli 1 000 asukasta.

Koko Helsingin seudun nettomuutosta 79 prosenttia oli muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä ja kotimaan muuttovoitosta lähes puolet.

Vuodenvaihteessa Helsingissä asui 648 042 asukasta. Vuoden 2018 aikana Helsingin väkiluku kasvoi 4 770 henkilöllä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut