Koulujen lopettamisuhasta nousi nettikeskustelu

Arolan koululaisten sisätossuja vuodelta 2012. Tuona vuonna Mäntsälässä syntyi vielä 287 lasta, tämän vuoden ensiluokkalaista. Katriina Raanto

Pasi Huuhtanen

Pohdinta alakoulujen lakkauttamisista Mäntsälässä sai aikaan vilkkaan nettikeskustelun paikkakunnan asioista

Puheenvuoroja on käytetty erityisesti Mäntsälä-ryhmässä. Kommentteja tuli myös Mäntsälän Uutisten Facebook-sivuille sekä Mäntsälän Uutisten nettilehteen.

Erityisen paljon keskustelua on ollut Etelä-Mäntsälän kouluista. Syy saattaa piillä siinä, että kirkonkylän seudun kouluilla eli Hepolassa, Kirkonkylällä ja Hirvihaarassa ajatus koulujen lakkauttamisista tuntuu hyvin kaukaiselta.

Ja sitä se onkin. Kyseessä on tähän asti ainoastaan virkamiestyönä tehty hahmotelma siitä, mitä tehdä, jos kunnan lapsiluku vähenee niin rajusti kuin ennusteet kertovat.

Kati Kottila kysyy Mäntsälä-ryhmässä millainen kunta Mäntsälä haluaa olla.

”Kouluverkkojen supistaminen kiihdyttää asukaskatoa entisestään, se ei houkuttele lapsiperheitä valmiiksi korkean verotuksen kuntaan. Mäntsälä profiloi itseään vireiden kylien kunnaksi, mutta kuka haluaa asua kaikkien palvelujen ulottumattomissa jos koulukin viedään”, hän kysyy.

Ihmetystä herättää ajatus jättää koulut korjaamatta.

Niina Kinnunen siteeraa Mäntsälän Uutisten juttua: ”Kirkonkylän, Hepolan, Hirvihaaran ja nykyisen Myllymäen kouluja ei enää korjattaisi, vaan rahat laitettaisiin uuden Ehnroosin koulun yhteyteen tulevaan uudisrakennukseen, jolla korvattaisiin Myllymäen nykyisen koulun vanha osa.”

”Moniko nykyisistä kouluista on homeessa tai muissa ongelmissa”, Kinnunen kysyy ja vastaa ”Hirvihaara ei ainakaan. Mitäs sitten, jos jätettäisiin se Ehnroos rakentamatta, ja mentäisiin näillä nykyisillä kouluilla? Onko järkeä rakentaa uusi ja jättää nykyiset tyhjäksi, hän jatkaa.

”Mäntsälän kunnan opsissakin mainitaan Kulttuurinen moninaisuus rikkautena ja että perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Miksi ei nähdä oman kylän kyläkouluja ja kyläkulttuuria parhaimpana mahdollisena rikkauden tuojana ja kulttuuriperintönä, kyselee puolestaan Jaana Luukkonen.

Arola-Jokelanseudun lapsimäärä ei ole Katri Mannisen mukaan laskenut.

”Arola-Jokelanseudulla lapsimäärä ei ole lainkaan vähentynyt viime vuosina ja ennusteet menevät todennäköisesti pieleen (paitsi jos oma koulu suljetaan), koska tänne muutetaan tyypillisesti lasten kanssa siinä vaiheessa, kun vähintään esikoisen vauva-vaihe on ohi ja kaupungissa asuvat vanhemmat alkavat miettiä, että olisi sittenkin kiva kasvattaa lapsensa maalla ja saada lapset kyläkouluun ison laitoskoulun sijaan”, hän kirjoittaa.

Satsaako Mäntsälä vain yrityksiin, kyselee Tuiti Paju.

”(Kunnan) Strategiasta loistaa läpi, että panostus on yritysten eikä lapsiperheiden houkuttelussa. Mitäpä kunta tekee kuntalaisilla? Voihan sitä kuntaa pyörittää yritysten tuomalla rahallakin. Täytetään pellot serverikeskuksilla, perustetaan rakennustyömaiden jätteiden dumppauspaikkoja, myydään luonnonvarat ulkomaisille toimijoille jne.

Masentavinta tässä on se, että Mäntsälällä olisi kaikki mahdollisuudet olla todella houkutteleva. Isoissa kaupungeissa oleviin työpaikkoihin ei ole kohtuuton matka ja ympärillä on aito maalaismiljöö. Mäntsälään muutettaisiin hanakammin jos kunta panostaisi julkiseen liikenteeseen, kyläkouluverkoston ylläpitämiseen ja siinä samalla oheispalveluihin”, hän kirjoittaa.

Kunnantalolla viritelty ajatus koulujen sulkemisista pohjaa siihen, että kouluikäisten ikäluokat uhkaavat pienentyä Mäntsälässä rajusti.

Sivistystoimen ennusteiden mukaan kouluikäisiä lapsia saattaa olla Mäntsälässä 30-luvulla noin tuhat lasta nykyistä vähemmän.

Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa historian matalimmalla tasolla, 1,49.

2018 oli kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee. Arvion mukaan kokonaishedelmällisyysluku olisi tänä vuonna 1,43. Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla. (Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus julkaisu 16.11.2018)

Syntyvyyden lasku näkyy Mäntsälässä aikavälillä 2012-2019. Lasku on jopa 40 % seitsemässä vuodessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Jukka Lyytisen kolumni: Että näin…
  2. Korona siirsi kesäteattereiden näytännöt ensi vuoteen – teatterilla on silti paiskittu töitä kesälläkin katsojien hyväksi
  3. MYK koosti kirjan uutisistaan – kattava kokoelma Mäntsälän yrityshistoriaa samoissa kansissa
  4. Pääkirjoitus: Kulttuuriteko Mäntsälästä?
  5. Eläimet suojiin, sillä pian kopteri pörrää Mäntsälässä
  6. Miten onnistuu kimppa-asuminen koronan aikana? Vuokranantajat tekivät listan seikoista, jotka on hyvä ottaa huomioon
  7. Merestä löytyi ruumiinosia Helsingissä – yhteyttä esimerkiksi paloittelusurmaan ei tämän hetken tiedon mukaan ole
  8. Pääkaupunkiseudun johtajat vaativat selkeää ja pikaista linjausta maskisuositukseen – Uusia tartuntoja ilmennyt kaikissa ikäryhmissä
  9. Helsingin nastarengaskielto jakaa mielipiteet: "Nastarenkaat antavat vääränlaisen turvallisuudentunteen" – "Autosta tulee pulkka"
  10. Hidastuksia liikenteessä Helsingin ja Turun välillä – vanha risteyssilta puretaan viikonloppuna
  11. Poliisi valvoo tehostetusti liikennettä koulujen lähellä lähiviikkoina
  12. Kolme autoa kolaroi Mäntsälässä – kuljettajat vietiin kaikki sairaalaan
  13. STM:n päällikkö suomalaisille: "Onko välttämätöntä lähteä ulkomaille tai osallistua suureen yleisötapahtumaan?"
  14. Mies loukkaantui vakavasti tulipalossa Vantaalla, kaksi pelastui – kuva aamuyön palopaikalta – "Parvekkeella ollut irtaimistokin oli tulessa"
  15. Auton väri ei kiinnostakaan autonostajia paljon – mielessä ovat ihan muut ominaisuudet

Näytä lisää