Keusote suunnittelee 25 miljoonan euron säästöjä

Kuntien kannanotossa todetaan, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Korjausliikkeitä tarvitaan. Toni Forssell

Marianna Simo

Kuntien sote-budjetit paukkuvat nyt rajusti miltei kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Tilanne on jo kestämätön Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä (Keusote). Se suunnittelee 25 miljoonan euron kulukuuria vuosille 2020–2022.

Keusoten arvioidaan ylittävän tämän vuoden budjettinsa 24,5 miljoonalla eurolla. Ylitys johtuu erikoissairaanhoidon kustannusten ylittymisestä, kertoo Keusoten talous- ja hallintojohtaja Päivi Tarsia.

Erikoissairaanhoidon kustannusten paukkuminen johtuu siitä, että kuntayhtymän asukkaat ovat tarvinneet tänä vuonna erikoislääkärin tutkimuksia ja hoitoa kuten kirurgisia leikkauksia enemmän kuin viime vuonna arvioitiin. Tuusulassa erikoissairaanhoitoon kuluu jopa neljä miljoonaa euroa arvioitua enemmän.

– Ylitys koskee elinsiirtoja, syöpähoitoja ja muutoinkin erittäin vaativaa erikoissairaanhoitoa, Tuusulan pormestari Arto Lindberg kertoo.

– Psykiatriassa on myös selkeätä kasvua.

Järvenpäässä erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät myös neljällä miljoonalla. Kaupungin muut sote-kulut jäävät kuitenkin etukäteen lasketusta niin paljon, että Järvenpään sote-budjetti ylittyy vain 1,5 miljoonalla.

Hyvinkää käyttää sen sijaan Keusoten budjettiylityksestä miltei puolet.

Sen sote-menot paukkuvat peräti 11 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoito selittää ylityksestä pääosan, mutta budjetti paukkuu jopa neljä miljoonaa myös lastensuojelussa sekä hoito- ja hoivapalveluissa, jotka pitävät sisällään muun muassa kotihoidon palvelut.

Kerava ylittänee sote-budjettinsa tänä vuonna ainakin 2,8 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoito selittää ylityksestä 1,3 miljoonaa euroa, oma toiminta loput. Kustannukset paukkuvat etenkin ikäihmisten hoiva- ja hoitopalveluissa.

Menojen kasvua on vaikea suitsia jatkossakaan. Suomi vanhenee, ja sairaanhoito paranee.

– Väestön vanheneminen, hoitojen kehittyminen ja lääkehoitojen tehostuminen johtaa ilman muuta jonkinasteiseen kulujen kasvuun, Tuusulan pormestari Arto Lindberg arvioi.

– Sote-kustannukset kasvavat jatkossakin väestön ikääntymisen, teknologian kehittymisen ja laatuvaatimusten kohoamisen vuoksi, Keravan sote-palveluita johtava Markus Paananen vahvistaa.

Voivatko kunnat sitten hillitä sote-menojensa kasvua? Miten?

Erikoissairaanhoidosta ne eivät voi säästää. Siksi kuntien on karsittava kuluja siellä, missä ne voivat: omissa palveluissaan.

Keusote aikoo karsia kuluja ensi vuonna 4,5 miljoonaa euroa. Vielä kuntayhtymä ei aio juuri tinkiä seinistään. Vuokramenot on budjetoitu ensi vuodelle tämän vuoden tasoisina. Vuosille 2021–2022 Keusote valmistelee kuitenkin jo kulukuuria, jonka tarkoitus on hillitä kasvupaineita vuosittain yli kymmenellä miljoonalla eurolla.

Sote-menojen kasvua voi ja on pakko hillitä palveluita tehostamalla ja karsimalla, sanoo Keravan sote-palveluita johtava Markus Paananen.

– Palveluita voidaan tuottaa nykyistä kustannustehokkaammin ja toisaalta karsia palveluita, joilla ei ole saavutettu tavoiteltua vaikutusta. Esimerkiksi ikäihmisten palveluiden kustannuksiin vaikuttaa se, kuinka hyvin kotona asuminen onnistutaan sitä toivoville mahdollistamaan.

Sote-budjetit

(2019, miljoonaa euroa, suurin ensin)

Hyvinkää: 155,4

Järvenpää: 131

Nurmijärvi: 119

Tuusula: 113,5

Kerava: 99,3

Mäntsälä: 62,5

Pornainen: 12

Muut paitsi Kerava kuuluvat Keusoteen.

Keusoten budjetti on 593,4 miljoonaa euroa (arvio). Se on 24,5 miljoonaa euroa arvioitua enemmän.

Keusote-kunnat ylittävät sote-budjettinsa 1,5–11,1 miljoonalla eurolla. Suurin ylitys on Hyvinkäällä. Pornainen tekee nollatuloksen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut