Lentomatkojen kompensaatiomaksuja käytetään muun muassa metsän suojeluun, aurinkovoimaloiden rahoittamiseen ja ilmastolle parempien liesien hankkimiseen kehitysmaissa.
Finnair lanseerasi tammikuussa Push for Change -palvelun, jonka avulla asiakkaat voivat kompensoida ja vähentää päästöjään. Se käyttää kompensointirahat lyhentämättöminä päästövähennysprojektiin Mosambikissa, jossa edistetään tehokkaiden liesien käyttöönottoa.
– Projekti vähentää paikallisten metsien hakkuuta polttopuuksi ja tukee siten hiilinielujen säilymistä, Paula Malka Finnairin viestinnästä kertoo.
Hyvitys on kotimaan edestakaisista lennoista euron, Euroopan-lennoista kaksi euroa ja mannertenvälisestä lennosta kuusi euroa.
Malka sanoo, että summien taustalla ovat laskelmat lentojen keskimääräisistä päästöistä.
Toinen vaihtoehto lentoyhtiölle päästöjen kompensointiin on biopolttoaineen ostaminen. Malkan mukaan biopolttoaine vähentää päästöjä 60–80 prosenttia verrattuna vastaavaan määrään fossiilista polttoainetta. Biopolttoainetta voi ostaa 10, 20 tai 65 eurolla.
Finnairin kumppanina projektissa on NEFCO, pohjoismainen ympäristö- ja ilmastoprojekteja rahoittava rahoituslaitos. Sen takana ovat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin valtiot.
– Tilitämme rahat täysimääräisesti kumppaneille kuukausittain.
Kesäkuun loppuun mennessä Finnairin päästöjenhyvityspalveluun oli kertynyt lähes 40 000 euroa. Finnair aikookin laajentaa päästöhyvitysvaihtoehtoja loppuvuodesta.
Malkan mukaan vastuullisuus on koko ajan tärkeämpää monille lentomatkustajille. Finnair selvitti suomalaisten näkemyksiä päästöjen kompensoinnista viime kesänä kyselytutkimuksella. Sen mukaan valtaosa suomalaisista oli halukkaita maksamaan siitä, että lentojen päästöjä vähennetään, jos maksu ohjautuu suoraan ympäristötoimiin.
Lentoliikenne kasvaa kovaa vauhtia, vaikka moni yrittää vähentää lentämistä. Kuva: Lari Lievonen Lari Lievonen
Sitran johtavan asiantuntijan Vesa-Matti Lahden mukaan kompensaatioita välittäviä yrityksiä tai organisaatioita on useita.
– Kompensaatioksi tulee hyväksyä vain projekteja, joissa tuotetaan todellisia ja mitattavia päästövähennyksiä, jotka eivät syntyisi muuten esimerkiksi lainsäädännön, verojen, tukien tai niiden oman taloudellisen kannattavuuden takia, hän sanoo.
Lahti toivoo, että kaikki matkustavat ihmiset maksaisivat lennoistaan kompensaatiomaksuja. Vielä lentomatkoista syntyvien päästöjen vapaaehtoinen kompensointi ei ole kovin yleistä.
– Moni ostaa vain hyvää omaatuntoa maksamalla lentokompensaatiota, hän toteaa.
Lentoalan nykyiset maailmanlaajuiset vuosipäästöt ovat hiukan alle 0,9 miljardia hiilidioksiditonnia. Hintahaitari lentopäästöjen kompensoimiseksi vaihtelee muutamista senteistä useisiin kymmeniin euroihin per hiilidioksidiekvivalenttitonni palvelun tarjoajasta riippuen.
Vastuullisuus on lentomatkustajille yhtä tärkeämpää, mutta silti harva hyvittää lentomatkojensa päästöjä. Kuva: Päivi Virta-Salo Päivi Virta-Salo
Lahti muistuttaa, että nykyiset lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat osuudeltaan noin kaksi ja puoli prosenttia kaikesta ihmisten toiminnasta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Yhteisvaikutuksiltaan lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on nyt noin 4–5 prosenttia.
Lahti on huolissaan lentoliikenteen kovasta kasvuvauhdista.
– Lentoliikenne on kaksinkertaistunut noin viidentoista vuoden välein, mutta 2000-luvulla lentäminen on lisääntynyt vielä nopeammin. Kasvun odotetaan jatkuvan, sillä lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä tasostaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana.
Lentotekniikkaa kehitetään, ja se tehostuu koko ajan muttei tarpeeksi nopeasti.
– Lentolliikenteen päästöt pilvijuovineen aiheuttavat ilmakehässä enemmän ilmaston lämpenemistä kuin samat päästöt maanpinnan tasossa.
Lahden mukaan suurin vaikutus lentoliikenteestä tulevien päästöjen pienenemiseen olisi lentokoneissa käytettävän polttoaineen eli lentokerosiinin verotuksen nostaminen samalle tasolle kuin esimerkiksi autojen bensiinin verotuksen.
– Silloin lentojen hinnat nousisivat ja lentäminen vähenisi. Ongelmaksi tosin voisi tulla se, että köyhillä ei olisi varaa lentää. Toisaalta nykyisinkin vain rikkaalla vähemmistöllä on varaa lentää.
3
