Työhevosryhmä vei mukanaan

Ohkolassa toimiva työhevosryhmä osallistui elokuussa Eurajoella järjestettyihin kyntökisoihin. Janne Kokki (vas) ja Miika Kylmälä harjoittelevat 27-vuotiaan suomenhevosruuna Uuraksen kanssa kyntökisoihin. Me miehet -hankkeen puitteissa Mäntsälässä aloitti syksyllä myös kokkiryhmä, joka saanee jatkoa vielä talven aikana. Jussi Jalava

toimitus

Toukokuussa Ohkolassa alkanut Me miehet -hankkeen työhevosryhmä on oikea pieni menestystarina. Suunnitellut 20 tapaamista on ohitettu aika päiviä sitten, mutta toiminta jatkuu edelleen.

Ryhmän vakiojäsenet, kuusi miestä, ovat iältään noin 30–55-vuotiaita, suurin osa perheellisiä ja työelämässä. Mukana on ollut säännöllisesti myös yhden jäsenen 10-vuotias poika.

Kesällä miehet tapasivat ryhmän vetäjän, Tanja Lundstenin, tilalla Ohkolassa kerran viikossa, nyt talvea ja lunta odotellessa tapaamiset ovat olleet kahden-kolmen viikon välein.

Ryhmän miehet eivät tunteneet toisiaan ennestään eikä osalla ole minkäänlaista hevostaustaa. Miehiä yhdistää kuitenkin kiinnostus historiaan ja perinnetöihin.

– Kyllä on noussut oma arvostus suomenhevosta kohtaan. On se melkoinen työjuhta, puskee vaan menemään hiljaa ja nöyrästi. Se on myös armollinen meitä kohtaan eikä välitä, vaikka ei niin osattaisikaan kaikkea, kertoo lännenratsastusta lämminverihevosilla harrastava Tenho Oinonen Hyvinkäältä.

– Tuli ihan talvisotahenki mieleen, kun Uuraksen ja Tuohivirsun kanssa ajettiin äänettömästi pimeydessä otsalamput päässä. Tämän jälkeen sitä näkee suokin ihan eri tavalla.

Oinosen mielestä hevoshommissa on hienoa se, että tittelit jäävät jonnekin, eikä ammatti välttämättä tule edes puheeksi muuta kuin tekemisen kautta.

Tunnelma ryhmässä on välitöntä ja leppoisaa, keskustelu pyörii arjen asioiden ympärillä. Yhteinen tekeminen yhdistää, vaikka ei olisi hevostaustaakaan.

Mäntsäläläinen luokanopettaja Tapani Eloheimo kävi jo edellisenä talvena Lundstenin luona tutustumassa suomenhevoseen työkäytössä työhevosvaljastuskurssin merkeissä.

Hän ehdotti tuolloin Lundstenille työhevosryhmän perustamista. Hyväntekeväisyyttä suomenhevostensa kanssa muutenkin harrastava Lundsten tarttui ehdotukseen.

– Lähdin vetämään ryhmää, koska haluan tehdä töitä suomenhevosten ja etenkin työhevosten hyväksi. Eikä työhevospuolella ole tänä päivänä liikaa miehiä mukana, kurssit ovat nykyään aika naisvoittoisia, naureskelee Lundsten.

Eloheimolla itsellä ei ole käytännössä hevostaustaa, mutta hänkin lähti mukaan, koska perinteet ja historia kiinnostavat.

– Kesällä tutustuttiin valjastamiseen ja hevosen laittamiseen siihen kuntoon, että sillä voi tehdä maatöitä. Pelkästään rensselien päälle laitossa oli tekemistä, naureskelee Eloheimo.

– Mutta päästiin sentään pellolle kokeilemaan kyntämistä ja äestämistä. Mielenkiintoista touhua työnteko hevosen kanssa, raskasta ja vaatii taitoa. Vaikka saisikin auran hevosen perään, on äestämisessä vielä aika paljon haasteita, että homma sujuu. Eurajoella käytiin kyntökisassa elokuun lopulla. Oli mukava reissu ja hyvin tullaan juttuun. Sama kiinnostuksen kohden ja yhteinen tekeminen yhdistää.

Tuusulalainen Jere Salonen tuli mukaan ryhmään nollakokemuksella. Hän innostui asiasta kuitenkin niin, että on nyt ollut työkokeilussa Lundstenin talleilla jo kolme kuukautta.

– Olen aina ollut kiinnostunut perinteisestä tavasta tehdä asioita ja rakentaa ja kyllä tämä työhevostouhu vei kerta kaikkiaan mennessään, iloitsee Salonen.

– Yhdessä tekeminen on tosi kivaa ja samalla oppii perinnetöistä – odotan ryhmän kokoontumispäivää, tiistaita, aina tosi paljon. Suosittelen lämpimästi, jos vähänkään kiinnostaa ja aukeaa mahdollisuus.

Ja mahdollisuus saattaa aueta.

Lundsten jatkaa saman ryhmän kanssa vielä talven yli, mutta keväällä katsotaan, josko aika riittäisi vielä toiselle ryhmälle.

Lundstenin kokemus työhevosten parissa on mittava. Hän on osallistunut hevosillaan SM-kyntökilpailuihin siitä asti, kun niitä on järjestetty. Suomenhevosruuna Uuras onkin viisinkertainen Suomen mestari.

Lisäksi Lundsten tekee hevosillaan ajoja vanhainkodeissa ja eri tapahtumissa syntymäpäivistä häihin ja hautajaisiin sekä talvisin rekiretkiä Ohkolasta käsin.

Uuras on esiintynyt myös monissa elokuvissa ja kesäteatteriesityksissä.

Nuori ori Tuohivirsu astuu eläkkeelle jäävän Uuraksen suuriin saappaisiin ja hoitaa nyt jo suurimman osan työtehtävistä.

– Nyt me sitten odotellaan täällä lunta, että päästään ajamaan reellä. Ja on meidän työhevosryhmällä jo ainakin yksi puusavotta sovittuna täksi talveksi, nauraa Lundsten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut