Kuvat: Ruumishuone sai uuden elämän nuorisotalona – "Kummitus ilmoitti rumpalille, että nyt on aika lopettaa mekkala"

Läntisen siiven arkkuvarasto toimii nykyisin esiintymistilana, jossa on värivalot. - Kyllä kaikki kävijät tietävät, mikä talon historia on ja siitä puhutaan välillä, Pekka Juntunen ja Mikko Vatka sanovat. Päivi Tuovinen

Jukka Hämäläinen

Harjun nuorisotalon oven yläpuolella lukee: Statutum est hominibus mori – Ihmisen osaksi on säädetty kuolla.

Varsin erikoinen motto nuorisotalolle. Talo rakennettiinkin vuonna 1922 ruumishuoneeksi.

Entisen ruumishuoneen seinässä lukee latinaksi "Ihmisen osaksi on säädetty kuolema". Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Ruumishuoneella vainajat pestiin ja pantiin arkkuihin odottamaan siirtoa junalla Malmin hautausmaalle.

Nuorisotalon aulana on siunauskappeli, jonka seiniltä tuijottavat enkelinkasvot. Esiintymislava sijaitsee arkkuvarastossa.

– Kyllä kaikki täällä tietävät talon menneisyyden. Siitä puhutaan, nuorisotalon vastaava tuottaja Pekka Juntunen sanoo.

– Joskus joku, joka on ollut talossa myöhempään, on sanonut että täällä kummittelee. Kuuluu ääniä, ovet avautuvat itsestään. Kummitus on ilmoittanut rumpalille, että nyt on aika lopettaa mekkalointi.

Entisen siunauskappelin katonrajasta tuijottavat ilmeettömät kipsikasvot - vainajan vai enkelin? Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Rautatie­liikenne Malmin hautaus­maalle lopetettiin vuonna 1954, ja muutamaa vuotta myöhemmin suljettiin Harjun ruumis­huone.

Sen jälkeen rakennus toimi pari­kymmentä vuotta maali­varastona. Lopulta talo jäi ränsistymään ja kodittomat pitivät sitä maja­paikkanaan.

Sitten nuoret tekivät aloitteen rakennuksen muuttamisesta nuoriso­taloksi. Kaupunki saikin talon käyttöönsä, ja se avattiin nuorisotalona 1986.

Harjun nuorisotalo eli entinen ruumishuone valmistui vuonna 1922. Talo toimi myös asemana, jolta saattoväki lähti junalla Malmin hautausmaalle. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Harjun nuorisotalo tunnetaan parhaiten muusikoista, joiden ura on alkanut sen bänditiloista.

– Mariska, Fintelligens, Maija Vilkkumaa, Don Huonot, 69 Eyes, Jimi Tenor... Lista on loputon, Juntunen kertoo.

Bändien lisäksi Harjussa kokoontuu nuorisotalon ja järjestöjen ryhmiä kuvataiteesta teatteriin. Kallio kukkii -tapahtumakin on saanut alkunsa nuorisotalolta. Käyntikertoja talolla kertyy vuosittain 20 000.

Tulevan kevään Harjun nuorisotalo on pois käytöstä. Talo menee remonttiin, jossa korjataan ilmanvaihto ja uusitaan lattiapintoja.

Sisäilmaongelmaa lähes satavuotiaassa talossa ei kuitenkaan ole ollut.

– Remontilla hankitaan rakennukselle muutama vuosi lisää käyttöaikaa ennen peruskorjausta, kertoo nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka

Ryhmille on etsitty väistötilat eri puolilta kaupunkia.

– Lähistöltä tällaisia tiloja ei löydy, joten toimintoja siirtyy Lauttasaareen, Pikku-Huopalahteen ja Kannelmäkeen.

Harjussa on treenannut aikoinaan myös Fintelligens eli Henrik "Iso H" Rosenberg ja Kimmo "Elastinen" Laiho. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Vasemmistoliiton valtuutetut kiirehtivät jo vaatimaan, että Harjun nuorisotalo on säilytettävä nykyisessä käytössä.

Nuorisotaloa on yritetty lakkauttaa aiemminkin, mutta yritykset ovat kariutuneet voimakkaaseen vastustukseen. Nyt kaupungin hämärä viestintä on taas herättänyt epäluuloja.

Vatkan mukaan nuorisotyö ja vapaa-ajan toiminnot palaavat talolle kevään remontin jälkeen.

– Ennen tulevaa peruskorjausta täytyy sitten olla päätös, mihin käyttöön talo korjataan. Toistaiseksi ei ole olemassa suunnitelmaa, että talo tulisi johonkin muuhun käyttöön.

Nuoriso ja vastaava tuottaja Pekka Juntunen ovat kotiutuneet hyvin taloon. Suojeltua siunauskappelia lukuun ottamatta tiloissa on käytetty räväkästi maalia. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Juntusen mukaan alueella ei ole tiloja, jotka sopisivat vastaavaan käyttöön.

– Ja kaikki tykkäävät tästä vanhasta ja persoonallisesta talosta.

Myös Vatka toivoo, että erikoisten rakennusten käyttö nuorisotiloina olisi mahdollista tulevaisuudessakin.

– Ennen nuorisotaloiksi otettiin tyhjillään olleita tiloja. Vanhoissa rakennuksissa on oma järki ja idea, kun julkiset tilat ovat tietynlaisia, hän pohtii.

Juntunen muistuttaa, että Harju on kaupungin kasvun ytimessä.

– Ympäristö muuttuu koko ajan, kun Pasila ja Kalasatama kasvavat. Ja Kallio nuorenee. Meilläkin talo on täynnä lastenvaunuja, kun on vauvamuskari.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut