Suomen ensimmäinen VPK nuoriso-osasto juhlii Mäntsälässä

Nuoriso-osaston johtaja Jari Heikkilä näyttää, kuinka sitoa Tuomas Heikkilän vuotava ranne. Oppimassa vasemmalta Joona Suomilammi, Jere Mustasilta, Väinö Alanko, Jimi Sumu, Eero Vire, Jooa Törmänen, Lauri Muikku, Lassi Syrjäniemi, Onni Brisk ja Mila Helenius. Lasse Herrala

toimitus

– Mitäs tehdään, jos leikkaa vahingossa puukolla ranteeseen, kysyy Mäntsälän VPK:n nuoriso-osaston johtaja Jari Heikkilä

Varhaisnuorten kerholaisten käsiä nousee innokkaasti. Heikkilä saa vastaukseksi muun muassa painetaan haavan kohtaa, nostetaan käsi ylös ja laitetaan side haavan päälle.

Heikkilälle kerhotyö on tuttua vuosien varrelta, hän on toiminut nuoriso-osaston johtajana 35 vuotta.

Heikkilä on avannut myös latuja: hän perusti Suomen ensimmäisen varhaisnuoriso-osaston Mäntsälään 30 vuotta sitten.

– Silloinen palolautakunta hyväksyi esityksen varhaisnuoriso-osaston perustamisesta tammikuussa 1990. Idean kerhotyöstä sain valtakunnallisilta opintopäiviltä. Kerho aloitti 1.2.1990.

Heikkilä muistaa, että aluksi kerhossa askarreltiin. Nopeasti huomattiin, että askartelua lapsilla on riittävästi koulussa ja päiväkodissa.

Niinpä siirryttiin harjoittelemaan ensiavusta alkusammutukseen ja savusukellukseen.

Tämän kevään ohjelmaan kuuluu lisäksi muun muassa kalustoon ja palomiehen varustukseen tutustumista, solmujen tekoa, kodin palontorjuntaa ja eksymisestä sekä heikoilta jäiltä selviämistä. Lopuksi saa näyttää osaamisensa tasokokeessa.

– Aloitin nuorisotoiminnan keväällä 1971. Siitä jäi kipinä. Vuoteen 1986 toiminnassa oli poikaosasto, ja tuon jälkeen tytöt ovat päässeet mukaan. Olen saanut tästä harrastuksesta paljon. Hyviä ystäviä, kilpailuja ja leirejä. Tyydytystä tuo se, kun joskus saa puhelun entiseltä kerholaiselta. Hän kertoo, miten kerhossa opitun avulla on voinut toimia pelastustilanteessa.

Kerhotoiminta on innostanut nuoria hakeutumaan alalle. Yksinomaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palkkalistoilla on ollut 14 entistä kerholaista.

Mila Heleniuksen johti kerhoon Päivä paloasemalla -tapahtuma, jolloin Heikkilä pyysi mukaan.

– Hieno asia on se, että täällä oppii ensiaputaitoja. Joskus olen voinut käyttää opittua koulussa, kun joku on kaatunut. Kaikki ei tietysti ole hauskaa, joskus väsyttää ja haukotuttaa. Se riippuu paljon aiheesta. Teoria pitkästyttää, mutta harjoitukset ovat hyviä.

Harva on jo vaunussa osallistunut kerhoon. Tuomas Heikkilä on imenyt palokunta-aatteen isän työstä ja harrastuksesta.

– Luonnossa toimiminen on parasta. Hienoa on, kun osaa auttaa, kun tulee tilanne, Tuomas arvioi.

– Joskus kerhotunnit tuntuvat pitkiltä, mieluummin haluaisi pelata kännykällä.

Mila ja Tuomas toimivat apulaisina kerhon ohjaamisessa.

Mila on miettinyt äitinsä kanssa, että hänestä voisi tulla ensihoitaja tai sairaanhoitaja.

Tuomas heittää, että haluaisi sellaista hommaa, josta saisi paljon rahaa vähällä vaivalla.

Varhaisnuorten toimintaan osallistuu parikymmentä 7–9-vuotiasta. Nuoriso-osaston jäsenet ovat 10–17-vuotiaita.

Varhaisnuoret juhlivat 30-vuotista toimintaansa 30.1. klo 17 paloasemalla kerhon merkeissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu