Vaalien alla verotus jakaa puolueet paremmin kuin pitkään aikaan: oikeisto haluaisi verokevennyksiä, vasemmisto ei niinkään, ei ainakaan tässä taloudellisessa tilanteessa.
Toivottavasti äänestyspäätös ei perustu pelkästään kannanottoon. Se kun ei kerro mitään siitä, miten mahdolliset veronkevennykset on tarkoitus rahoittaa. Kuten ei myöskään siitä, ketkä kevennyksestä hyötyisivät, ketkä kärsisivät.
Veronkevennykset voidaan rahoittaa joko ottamalla lisävelkaa tai sitten leikkaamalla julkisista palveluista. Nousevien korkojen maailmassa lisävelka on entistä kalliimpaa, mutta niin ovat myös sisällöltään epäselväksi jätettyjen leikkausten sosiaaliset seuraukset.
Siksi veronkevennysten lupaajilta on saatava selvä vastaus siihen, mistä leikataan ja kuinka paljon? Ja jos laskelmat pettävät, mistä rahat sitten otetaan?
Muuten käy helposti kuten kävi Iso-Britanniassa viime vuonna. Siellä 45 miljardin euron veronkevennykset oli tarkoitus rahoittaa lisävelalla. Mutta toisin kävi.
Suunnitelma romutti punnan arvon, nosti rajusti korkotasoa ja säikäytti sijoittajat. Suunnitelmasta luovuttiin ja palattiin tasapainoisemman talousajattelun piiriin. Pääministeriä se ei kuitenkaan enää pelastanut.
Luulisin, että näin tuore opetus ei ole vielä unohtunut edes niiltä, jotka veronkevennyksillä tänä päivänä eniten pelaavat. Jotkut jopa antavat ymmärtää, että veronkevennykset rahoittavat kyllä itse itsensä.
Jos ei nyt ihan heti, niin ainakin pitkällä aikavälillä. Ei tässäkään lupauksessa mitään uutta ole. Näin on lupailtu jo ainakin 30 vuoden ajan.
Mutta silti näyttö veronkevennysten dynaamisista vaikutuksista on jäänyt lähinnä teoreettiseksi mahdollisuudeksi tilanteessa, jossa verottaja veisi lähes kaiken.
Itse pidän tällaista puhetta läpeensä valheellisena. Suomen veroaste on noin 43 prosenttia. Se on korkea, mutta laskussa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se tippuisi vuoteen 2025 mennessä lähelle 40 prosenttia. Siksi oikeiston nostama meteli taloudellemme tuhoisasta verorasituksesta on tyhjää poliittista puhetta.
Hyvä esimerkki tästä on kokoomuksen ex-meppi Piia-Noora Kauppi Aamu-tv:n jälkipörssissä 28.2. Kesken kaiken hän ulvahti: ”kaikki verotus on varkautta”.
No, ei varmasti ole. Mutta jos verotuksen keventämisestä tekee itselleen kaiken harkinnan syrjäyttävän ideologian, niin toki näinkin voi huutaa.
Mutta silläkin huudolla on hintansa: se vie pohjan asialliselta, verotuksen kehittämistä koskevalta keskustelulta.
Jos verojärjestelmämme epäkohtien käsittely lykätään hamaan tulevaisuuteen, valtiontalouden ongelmien kärjistymistä on vaikea välttää. Enkä usko, että se on kenenkään etu.
On siis aika kysyä, mitä vaaleissa olevat ehdokkaat ajattelevat verojärjestelmämme kehittämisestä.
Itse olen sitä mieltä, että veropohjaa on tiivistettävä, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua on torjuttava ja eräistä kyseenalaisista elinkeinotuista luovuttava.
Liisa Tamminen
eduskuntavaaliehdokas (vas.)
Mäntsälä