Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Rajat ovat rakkautta – myös somessa

Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt valtavasti. Pandemian aikaiset rajoitukset ja etäkoulu osuivat kipeällä tavalla nuoriin, ja kun elämä alkoi pandemian jälkeen normalisoitua, syttyi Euroopassa sota.

Nuorten mielenterveys on ollut koetuksella, ja pahaa oloa puretaan pahimmassa tapauksissa huumeisiin tai väkivaltaan. Nuorten jengiytyminen ja lisääntyneet väkivaltarikokset eivät yllätä.

Viime vuosien tapahtumien lisäksi nuorten pahoinvoinnin taustalla on pidempi aikainen kehitys – nimittäin sosiaalisen median vakiintuminen osaksi nuorten elämää.

Nuoret elävät älypuhelimiensa kautta sellaista elämää, jota vanhempien on välillä vaikeaa ymmärtää.

Tykkäyksillä ja kommenteilla määritellään omaa arvoa, filttereillä ja kuvanmuokkauksella puolestaan voidaan hioa sitä, mikä ei omassa ulkonäössä miellytä. Tältä osin sosiaalisen median pelisääntöihin tulisi kiinnittää laajemmin huomiota, jotta muokatut kuvat olisivat eroteltavissa kuvavirrasta.

Moni on myös jo surullisesti tottunut siihen, että kommenteissa tai yksityisviesteissä joku saattaa lähettää häiritseviä tai seksualisoivia kommentteja.

Somen on jo pitkään tiedetty aiheuttavan keskittymishaasteita, itsetunto-ongelmia ja ahdistusta.

Somen vaikutukset kuitenkin kertautuvat nyt, kun nuorten pahoinvointi on muiltakin osin huipussaan.

Pikaviestialustat, kuten Snapchat ja Tiktok mahdollistavat huumeiden ostamisen vaivattomasti, kuten Helsingin Sanomissa 29.11. kuvattiin osuvasti.

Omaa pahaa oloa puretaan myös muihin, mikä tarkoittaa kiusaamisen ja häirinnän lisääntymistä netissä.

Parhaimmillaan sosiaalinen media mahdollistaa nuorille kokemuksia yhteisöllisyydestä, mutkatonta yhteydenpitoa ja ainutlaatuista vertaistukea.

Pahimmillaan se voi kuitenkin olla alusta, joka mahdollistaa nuorten päihteiden käytön ja jossa kiusaamiselle ja epäasialliselle käytökselle kukaan ei ole laittamassa rajoja.

Turvallisuus on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus, kuten YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista on kirjattu.

Onkin meidän vanhempien tehtävä olla perillä siitä, miten lapsemme viettävät aikaa somessa – olemmehan me kiinnostuneita siitäkin, miten lapsemme viettävät vapaa-aikaansa netin ulkopuolellakin.

Uskalletaan siis puuttua nuorten somen käyttöön, jotta se ei ruoki pahoinvointia entisestään.

Pihla Keto-Huovinen

kansanedustaja, eduskuntavaaliehdokas (kok.).

Mäntsälä