Toimittajalta | Mäntsälän kapinan jälkinäytös Sääksjärvellä

Mäntsälän kapina on tuttu jokaiselle. Sen sijaan Sääksjärven kapina kesäkuussa 1932 on jäänyt pimentoon.

Liikehdintä Sääksjärvellä on Mäntsälän kapinan jälkinäytös. Osa Sääksjärven talonpojista koki, ettei maan hallitukseen voitu luottaa. Lähinnä heillä oli pelko kommunismin laajentumisesta ja siksi edelleen vastustettiin vasemmiston puhetilaisuuksia.

Mäntsälään oli tulossa puhumaan sosialidemokraattien piirisihteeri Aleksi Lehtonen. Puhuja yöpyi Kaukalammilla valtuutettu Sulo Kajavan talossa.

Kajavan talon pihalle yöllä tulleet miehet (lähinnä sääksjärveläisiä) rikkoivat talon oven ja uhkailivat Lehtosta suutari Mätön kohtalolla. Mättö oli tapettu Karjalassa.

Valtiovalta suhtautui kapinointiin vakavasti, koska pelättiin toista Mäntsälän kapinaa. Poliisitarkastaja Kaarle Hultti matkusti kuulustelemaan Sääksjärven miehiä, erityisesti kapinajohtaja Albert Vuorta ja Kauno Talanterää.

Hultti sai nimettömän puhelun, jossa häntä kehotettiin jättämään tutkimukset ja poistumaan.

Talanterä halusi puhua Hultin kanssa kahdestaan. Hultti tulikin Talanterän kotiin Sääksjärvelle. Tilanne kääntyi uhkaavaksi, kun talon kamarin ovi suljettiin. Viereinen huone oli täynnä miehiä, joista kapteeni Mikkola oli aseistautunut Mauserilla.

Talanterä ilmoitti, ettei Sääksjärvellä tapahdu mitään ilman hänen suostumustaan. Oli tehty selväksi, että jokainen Sääksjärvelle tuleva poliisi ammutaan. Miehet ilmoittivat, että he voivat hankkia avuksi tuhansia miehiä.

Maan hallitus piti kriisikokouksen 17.6.1932. Suojelulain perusteella se kielsi poliittisten kokousten ja puhetilaisuuksien pitämisen Mäntsälässä.

Valtiovalta oli jo lähettänyt Mäntsälään 60 poliisia, 150 sotilasta ja 10 upseeria. Kapinajohtajat määrättiin rangaistavaksi. Muut kapinaan osallistuneet lähtivät koteihinsa.

Kapinajohtajat lähtivät pakoon, ja heitä etsittiin vuoden lopulle saakka. Heitä rangaistiin vankeudella.

Sääksjärven kapinalla oli myös valtiovallalle suuri merkitys: se halusi osoittaa, että molemmat äärilaidat laitetaan kuriin (kommunistinen puolue oli lakkautettu) ja demokratiaa kunnioitetaan.

Tämäkin vaikutti maan yhtenäisyyteen, kun sitä tarvittiin 1939 Neuvostoliiton hyökättyä maahan.

Kirjoittaja on opetusneuvos ja Mäntsälän Uutisten avustaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut