Katsoin aamuvarhain itseäni peilistä. Kolmen kuukauden tiivis työputki kansainvälisen meripelastusoperaation tiedottajana näkyi kasvoista. Koin vanhentuneeni. Onneksi vaimo koetti lohduttaa. ”Se johtuu vain siitä, että sinulla oli eilen syntymäpäivä!”
Pelastus tuli aamu-uutisista. Näyttelijäliitto on ottanut käyttöön uuden, kansainvälisen tavan. Enää näyttelijöiltä ei saa kysyä todellista ikää.
He voivat kirjata tietoihinsa ”kameraiän”, eli tiedon siitä, minkä ikäiseltä näyttävät ja minkä ikäistä voivat näytellä. Liiton henkilörekisteriinkin voi ilmoittaa siis vain oman ”kameraikänsä”.
Minusta tämä on aivan loistava oivallus. Ikärasismi katoaa. Laajemmin käyttöön otettuna uudistus mullistaa keskustelun väestön ikääntymisestä ja seniorikansalaisten ongelmasta.
Jokainen voi katsoa itseään peilistä ja päättää sitten, minkä ikäinen on. Aiemminhan on jo ehdotettu, että jokaisen pitäisi saada määritellä oma sukupuolensa.
Tiedän, että asia saattaa aiheuttaa myös lieviä ongelmia. Aamulla näytän kahdeksankymppiseltä, mutta illalla ehkä kuuskymppiseltä – tai päinvastoin!
Joillakin ”mediapersoonilla” voi olla myös ongelmia edessä. Itse he kuvittelevat olevana nelikymppisiä, vaikka muut näkevät 80:n virstanpylvään lähestyvän kovaa vauhtia.
Näyttelijäliiton uudistuksesta kertonut uutinen ei avannut sitä, määritelläänkö kameraikä meikattuna vai ihan naturel.
Uudistus auttaa kuitenkin varmasti myös ikäkriisiin. Nyt jokainen voi määritellä oman ikänsä. Yksilönvapauskin edistyy. Tuli mieleen, että hanketta voisi toisaalta myös laajentaa.
Näen tässä paljon myös bisnesmahdollisuuksia. Nopeimmat voivat perustaa kuntotestausasemia, jotka myöntävät testitulosten perusteella ”ikätodistuksen”.
Jos tulos on huono, voi koettaa jotakin muuta ikäperustetta. Lauluääni? Huumorintaju? Viriliteetti? Varallisuus?
En tiedä, miten viranomaiset sitten tulevat jatkossa suhtautumaan asiaan. Voiko Kelaan kävellä ja vakuuttaa virkailijalle, että katso nyt minua, olen ihan selvästi niin vanhan näköinen, että minulle pitää ryhtyä maksamaan eläkettä!
Mieleeni tuli myös edesmennyt kummisetäni. Vauras metsänhoitaja pukeutui aina rähjäisiin arkivaatteisiin, kun meni henkilökohtaisesti tekemään verotoimistoon verovalitusta.
Tämä tapahtui jo edistyksellisellä 1960-luvulla. Olen sitä miltä näytän.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja ja viestintäalan yrittäjä.