Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kiinteistövinkki | Kunnossapitotarveselvitys oltava yhtiökokouksessa

Kunnossapitotarveselvityksen tarkoitus on kiinnittää taloyhtiön hallinnon ja osakkeenomistajien huomio suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Suunnitelmallisuus on käytännössä välttämätöntä, jotta kiinteistöä ja sen palveluita voidaan ylläpitää sekä kehittää osakkaiden ja asukkaiden muuttuvia tarpeita vastaavasti.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan on varsinaisessa yhtiökokouksessa vuosittain esitettävä hallituksen kunnossapitotarveselvitys.

Kyseessä on hallituksen arvio sellaisista yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitoon liittyvistä tarpeista, jotka vaikuttavat olennaisesti esimerkiksi osakehuoneistojen käyttämiseen tai yhtiövastikkeeseen seuraavan viiden vuoden aikana.

Kunnossapitotarveselvityksen lisäksi on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä sekä niiden tekoajankohdat.

Alle 10 vuotta vanhassa kiinteistössä on yleensä riittävää todeta, että kiinteistönpito on ollut rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen (huoltokirjan) mukaista, rakennuksen osien teknistä käyttöikää on riittävästi jäljellä ja mahdollinen vauriohistoria on otettu huomioon.

Teknistä käyttöikää voidaan arvioida esimerkiksi Rakennustietosäätiön julkaiseman ohjekortin, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, avulla.

Ohjekortissa esitetään kiinteistön rakenteiden, rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden keskimääräiset tekniset käyttöiät, tarkastusvälit, huoltovälit ja kunnossapitojaksot.

Teknistä käyttöikää voidaan arvioida myös rakennuksen käyttöikälaskurin tai Rakennuksen kuntosovelluksen (Raku) avulla.

Asuinkiinteistön ensimmäinen kuntoarvio suositellaan tehtäväksi enintään 10 vuotta vanhalle kiinteistölle ja se tulisi päivittää noin 5 vuoden välein.

Säännöllisin väliajoin tehtävän arvion avulla saadaan kokonaiskuva kiinteistön teknisestä kunnosta ja energiataloudesta, jolloin kunnossapito- ja korjaustoimet voidaan mitoittaa ja ajoittaa oikein.

Vaikka yhtiössä ilmenisi pian yhtiökokouksen jälkeen uusi merkittävä kunnossapito- tai korjaustarve, hallituksen ja isännöitsijän ei voida katsoa rikkoneen selvityksen antamista koskevaa säännöstä, jos kunnossapitotarveselvitys on laadittu ja sen perusteena olevat ulkopuoliset arviot on hankittu hyvän kiinteistönpitotavan mukaisesti.

Kunnossapitotarveselvitys on hyödyllinen työväline suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämisessä, mutta sen aseman kirkastaminen muiden työvälineiden, kuten kunnossapitosuunnitelma, rinnalla kaipaa vielä kehittämistä.

Helposti täytettävä käyttöikälaskuri ja Rakennuksen kuntosovellus löytyvät jäsensivuilta www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut

Kirjoittaja on Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen palvelukeskuksen Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen kehityspäällikkö, tekniikan tohtori. Aiheesta on blogikirjoitus osoitteessa www.ukl.fi/hyrima

Palsta palvelee kaikkia taloyhtiöissä asuvia ja niissä osakkeita omistavia.