Lukijalta | Kaavoitus ja hyvinvoinnin edistäminen

Mäntsälän kirkon naapurissa sijaitseva metsäalue on suosittu ulkoilupaikka, jonka suosio on korona-aikana kasvanut entisestään.

Kunta on laatimassa alueelle asemakaavaa, jonka tavoitteena on suojella kirkonmäen ja kartanon maisema.

Tavoitteena on siirtää Mäntsälän kartanon Kirkonmäen rakentamattomat tontit Leppämäkeen ja muuttaa Kirkonmäen metsä puistoksi yleiseen käyttöön, sekä laatia suojelukaava Mäntsälän kartanon historialliselle ympäristölle sen säilymisen turvaamiseksi.

Kaava kuitenkin nykymuodossaan heikentää alueen käyttöä ulkoilussa merkittävästi.

Tällä kaavoitustyöllä on hyvä tarkoitus, eikä tasapainottelu eri intressien välillä ole aivan helppoa.

Kulttuuriperintömme ehdottomasti ansaitsee tulla suojelluksi. Itse asiassa tämän osuuden toteutus on välttämätöntä, koska kirkonmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Kaavoituksen kohteena oleva alue on yksityistä maata ja maanomistajien oikeuksista tulee myös huolehtia.

Tämän johdosta ja suojelun vastineeksi on Leppämäkeen, Pirunkallion ja kartanon väliselle metsäalueelle kaavoitettu asuintontteja.

Kaavoittaja on sinänsä ansioituneesti pyrkinyt huomioimaan alueen luontoarvoja varsin onnistuneesti.

Nykytilassaan kaavojen kohteena oleva alue kokonaisuudessaan on paljon käytetty ulkoilualue.

Se sisältää useita erilaisia maastotyyppejä: kallioita, metsää ja suota.

Keskustan alueella ei vastaavaa helposti saavutettavaa kohdetta ole ja lisäksi moni virkistyskäytössä ollut lähimetsä on ollut viime aikoina hakkuiden kohteena.

Kunnan vastikään hyväksytyssä hyvinvointisuunnitelmassa kaikenikäisten liikkumisen edistäminen on yksi kärkitavoitteista.

Saavutettava ja laadukas lähivirkistysalue tukee tätä tavoitetta erinomaisesti ja erittäin kustannustehokkaasti. Tämä on myös kunnan uuden strategian mukaista.

Tämän kaavan toteutus käytännössä estää pysyvästi alueen kehittämisen laadukkaana virkistysalueena.

Kaavassa oleva asuinalue toki vie vain pienen osan alueen kokonaispinta-alasta, mutta ulkoilualue on kokonaisuus ja metsäalueen pienentäminen heikentää sen käyttöarvoa merkittävästi.

Vaihtoehtokin on olemassa: Kunta voisi lunastaa maat itselleen, kaavoittaa ne kokonaan virkistysalueeksi ja korvata asian maanomistajalle joko rahalla tai luovuttamalla vastaavasti tonttimaata muualta.

Tämä toki aiheuttaa kustannuksia ja työtä, mutta ne saadaan kyllä ajan mittaan takaisin.

Metsän virkistyskäyttö ei myöskään ole ristiriidassa talouskäytön kanssa kun sovelletaan jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Kunta saisi siis myös tuloja puun myynnistä.

Miten näin sitten kävi? Syy ei missään nimessä ole kaavoittajan, joka on toteuttanut annetun tehtävän mallikelpoisesti.

Näyttää siltä, että joko poliittisessa ohjauksessa on menty siitä, missä aita on matalin, eikä ihan loppuun asti selvitetty kaikkia vaihtoehtoja tai sitten vaihtoehdot on selvitetty, mutta on tehty valinta jättää virkistyskäyttö pienemmälle painoarvolle.

Olisikin syytä ottaa kaavan käsittelyssä tuumaustauko, jotta virkistyskäytön vaihtoehto tutkitaan kunnolla ja lautakunta voi tehdä päätöksen tietoisena kaikista vaihtoehdoista päätösasiakirjoja myöten.

Tämä auttaa myös kuntalaisia ymmärtämään päätösten perusteita.

Jaakko Kyrö varavaltuutettu (vihr.) Mäntsälä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut