Seurasin vaaleja aitiopaikalta, vaalitoimitsijana. Sääksjärven äänestysprosentti oli valtakunnan keskitasoa 48.1, ääniä annettiin 285.
Vaalipäivänä äänestyslippunsa kävi pudottamassa uurnaan 181 kyläläistä. Ruuhkaa äänestyspaikalla ei ollut, enemmänkin päinvastoin.
Ainakin iltapäivästä iltaan äänestäneissä oli ilahduttavan monta nuorta. Kaikki äänestäjät käyttäytyivät kiitettävästi siitäkin huolimatta, että pari henkilöä oli tullut väärään paikkaan. Kannattaa olla tarkkana.
Sekin ilahdutti, että käsiä desinfioitiin ja maski oli lähes kaikilla. Meidät vaalivirkailijat oli suojattu plekseillä.
Ohjeena oli käydä desinfioimassa äänestäjien käyttämät kynät riittävän usein. Ihan kaikilla virkailijoilla ei ollut maskia. Sehän ei ole vain oma valinta, vaan huolehtimista lähellä työskentelevistä.
Äänestysmenettely lienee ollut samanlainen ensimmäisistä maaliskuussa 1907 järjestetyistä eduskuntavaaleista lähtien.
Kehitystä ei voi pysäyttää.
Käytössä oli tuolloin lista, jossa oli ehdokkaitten nimet. Äänestäjä ei voinut valita kuin listan, valitsijayhdistykset päättivät listalla olevien ehdokkaitten järjestyksestä. Listavaalista luovuttiin 1954.
Helposti ihmetellään, miksi äänestysprosentti jää alhaiseksi. On syytä miettiä, onko yli satavuotias äänestysmenettely enää kolmatta vuosituhatta!
Miksi pitää raahata itsensä erityiselle äänestyspaikalle, kun sama mahdollisuus on kotoakin käsin sähköisesti!
Vuoden 2008 kunnallisvaalien sähköinen äänestyskokeilu epäonnistui. Ääniä jäi rekisteröitymättä 232. Mitä sitten? Nyt pelätään edes puhua sähköiseen vaalitapaan siirtymisestä.
Minua ihmetyttää, että Virossa nettiäänestys toimii, mutta Suomessa ei osata. Kaikissa menetelmissä on hyvät puolensa ja riskinsä, mutta kehitystä ei voi pysäyttää. Suomessa sadan vuoden päästä äänestäjät liikkuvat energiaa kuluttamattomilla, itse ohjautuvilla kulkuneuvoilla äänestyspaikalle, mutta äänestyslippu täytetään lyijykynällä ja äänet lasketaan käsin.
Vaalivirkailijana toimiminen oli kohtuullisen tylsää hommaa, vielä tylsempää se olisi ollut, ellemme olisi parantaneet maailmaa.
Kirjoittaja on opetusneuvos.