Vaalikynä | Tulevan hyvinvointialueen haasteet

Aluevaalien kampanjat käyvät kuumimmillaan ja keskustelua käydään hyvin pitkälle palvelujen saatavuudesta tulevaisuudessa.

Tulevien palvelujen kokonaisuus on varmaan niitä tärkeimpiä asioita. Palveluverkon supistamiset eivät saa kannatusta ,mikä on hyvin ymmärrettävää.

Haluan nostaa esiin sitä tosiasiaa että jos Keusoten taloutta ei saada tasapainoon tulevina vuosina, niin vaikeuksissa ollaan.

Oleellinen kysymys on, mitkä ovat ne keinot, millä tasapainoon pyritään. Kaikki puhuvat perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja sitä kautta kalliimpien palvelujen välttämisestä. Kuulostaa hyvältä, mutta mitkä on ne keinot toteutuakseen?

Kun on päässyt vertailemaan Keusoten nykyistä kustannuskehitystä siihen tulevien vuosien valtionrahoitukseen niin voi todeta, että haasteita riittää.

Sote-menojen 6-7 prosentin vuotuinen kasvu haastaa talouden kestävyyden todella kovasti. Tämä menojen kasvu tarkoittaa noin 200 miljoonan kokonaiskasvua tulevina viitenä vuotena. Mäntsälän osuus siitä on 10 prosenttia.

Tästä kasvusta pyritään kattamaan puolet Keusoten tuottavuusohjelmalla, mutta miten sopeutetaan se toinen puolikas?

Tämä edellyttää ylimääräistä 25 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa/vuosi seuraavina viitenä vuonna.

Keusotessa on asia tiedostettu ja tehtykin monenlaista. Vuoden 2022 talousarviossa näitä ylimääräisiä sopeuttamistoimia tehtiin viiden miljoonan edestä.

Suurimpana säästönä oli Tuusulan akuuttiosaston lakkauttaminen. Ikävä päätös, mutta perusteetkin kyllä löytyvät.

Yksi iso päätös talouden ja toiminnan kannalta tehtiin joulukuussa, kun päätettiin uuden yhteisen potilastietojärjestelmän hankinnasta.

Uuden järjestelmän myötä pääsemme eroon niistä 16 erilaisesta järjestelmästä. Yhtenäinen järjestelmä on talouden ja toiminnan kannalta tärkeä.

Usein puhutaan, että miksi ei Keusote hyödynnä yksityisiä palveluntuottajia. Palvelusetelin käytöstä on linjattu, että yksityisiä palvelun tuottajia hyödynnetään oman julkisen palvelutuotannon täydentäjänä, ei korvaavana.

Itse näen tämän linjauksen hyväksi, koska se turvaa julkisen palvelutuotannon, mutta antaa kuitenkin hyvää vertailutietoa yksityiseen verrattuna.

On kuitenkin sanottava, että nämä palvelusetelillä tarjottavien yksityisten palveluntuottajien kilpailutukset eivät ole tuottaneet Keusoten talouteen helpotusta, päinvastoin.

Ennalta ehkäisevät toimet ovat jääneet Keusoten hoidettavaksi.

Palveluseteli on otettu käyttöön kotiapupalvelujen hankinnassa, omaishoitajien vapaapäivien tuuraamisessa, vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun ja ikäihmisten tehostetun asumispalvelujen palveluissa, joitain mainitakseni.

Palvelusetelin käyttöönotto laajemminkin on perusteltua, kun omat rahkeet ei riitä.

Vuoden 2018 alusta aina elokuulle 2019 Keusote oli mukana valtion rahoittamassa palvelusetelikokeilussa, joka koski perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja sekä suun terveydenhuollon palveluja. Keusoten alueella kokeilussa oli mukana yli 10 000 ihmistä.

Kokeilusta saatiin paljon myönteistä palautetta, mutta se jouduttiin lopettamaan, kun valtion kapitaatiopohjainen rahoitus kokeilulta loppui 2019. Saatiin kuitenkin hyvää kokemusta.

Yhden asian vielä nostan eli henkilöstön hyvinvoinnin. Henkilöstön vaihtuvuus on liian isoa, viimeiset luvut kertovat 14 prosentista. Henkilöstön viihtyvyyden ja työhyvinvoinnin parantaminen on yksi tärkeä asia tuleville päättäjille.

Palkkaharmonisointiin on käytetty lähes 7 miljoonaa vuosina 2019–22. Palkka on tärkeä, mutta työhyvinvointiin liittyy paljon muutakin, että kokemus halutusta työpaikasta olisi yhteinen.

Myös talouden näkökulmasta on motivoitunut ja työssä viihtyvä henkilöstö avainasemassa. Ostopalveluihin turvautuminen hätätilanteessa on kallista.

Loppuun voi todeta, että paljon on tehty, mutta paljon on vielä tehtävää, että onnistuisimme.

Tapio Havula Keusoten hallituksen 1. varapuheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kesk.) Mäntsälä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut