Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä palvelu ruuhkautuu yhä ajoittain, vaikka jonottomuutta on tavoiteltu. Kuitenkin toiminta sakkaa ajoittain.
Puheluihin kertyy jonoja henkilökunnan saatavuuden, äkillisten poissaolojen ja hoitovelasta johtuvan lisääntyneen asiakaskyselyn myötä.
Samalla etähoito on vakiintunut maltilliselle tasolle, joten 50-70 % yhteydenotoista voidaan terveysasemilla hoitaa etänä.
On totta, että etähoito sopii joillekin asiakkaille hyvin ja palvelee heidän hoitoaan. On kuitenkin runsaasti sellaisia tapauksia, joissa nopeakin pääsy lähivastaanotolle on välttämätöntä. Kumpaakin mallia tarvitaan jatkossakin.
Hallitus on päättänyt, että perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen kolmesta kuukaudesta viikkoon etenee vuonna 2023.
Keusoten esimerkki osoittaa, että uudellakaan mallilla ei ole aina päästy hoitotakuuseen, mikä puolestaan kertoo perusterveydenhuollon riittämättömistä resursseista.
Jokaisella suomalaisella on kuitenkin oikeus päästä hoitoon kohtuullisessa ajassa. Hoitotakuun toteutuminen vaatii riittäviä resursseja, mistä Keusoten kokemukset kertovat selvää kieltä.
Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä on siirrettävä perusterveydenhuoltoon sekä ennaltaehkäiseviin hyvinvointia lisääviin peruspalveluihin.
Silloin kun vaativaa tai perustasoista erikoissairaanhoitoa kuitenkin tarvitaan, sitä on oltava saatavilla ja siihen on päästävä tarvittaessa nopeastikin.
Yhdenvertaisten, laadukkaiden ja saumattomien palveluiden pitää olla kaikkien saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta.
Yhtenä käytännön ratkaisuna voisi olla liikkuvien ja kotiin tuotavien palvelujen kehittäminen tarkoituksenmukaisissa tilanteissa.
Asiakaskokemusta sekä hoidon ja palvelujen laatua on tarpeen parantaa panostamalla pitkäaikaisiin hoito- ja palvelusuhteisiin, millä on myös kustannustasoa hillitsevä vaikutus.
Lisäksi se on sekä potilaan että terveydenhuollon ammattilaisen etu. Pitkäaikaisiin ja jopa pysyviin hoitosuhteisiin siis kannattaa todellakin panostaa.
Modernin teknologian hyödyntäminen on ehdottomasti järkevää, mutta ihmistä ei saa unohtaa etäpäätteen taakse. Palvelujen saaminen ei saa olla kiinni digitaidoista tai -välineistä.
Tiedossamme on, että maassamme on edelleen runsaslukuinen määrä ihmisiä, joiden digitaidoissa ja välineissä on paljon puutteita.
Tällaisia ryhmiä ovat ikäihmiset, monisairaat, vammaiset, maahanmuuttajat, pienituloiset jne. Juuri nämä ihmiset kuitenkin käyttävät eniten sosiaali- ja terveyspalveluita.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennakoi tuoreessa muistiossaan aluevaltuustoille vaikeaa päätöksentekoa tiukkojen talousraamien puitteissa.
Edessä on uudenlainen tilanne, jossa on samanaikaisesti otettava kantaa oman kunnan, oman hyvinvointialueen ja valtiontalouden osin ristiriitaisiin etuihin. Arkitodellisuus tulee siis olemaan toista kuin vaalilupaukset ja -puheet.
Omasta puolestani toivonkin valittavalle aluevaltuustolle viisautta ja rakentavaa yhteishenkeä yli puoluerajojen tehtäessä vaikeita valintoja monimutkaisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Pertti Lahti KM, organisaatiokonsultti Mäntsälän kd-yhdistyksen puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kd.)