Otin Mäntsälän Uutisissa 15.12. kantaa Mäntsälän Seta ry:n ja Mäntsälän evankelis-luterilaisen seurakunnan yhteistyöhön, koska kyseisen yhdistyksen näkemykset eivät ole yhteen sovitettavissa kristillisen uskon kanssa.
Kirjoitin myös siitä, että kauneimmat joululaulu -tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Erillisen sateenkaari-painotuksen tuominen joululaulutilaisuuteen ei ollut tässä valossa perusteltua.
Kommentoin seuraavaksi 31.12. Mäntsälän Uutisissa julkaistuja mielipidekirjoituksia.
Nimimerkki ”Isomummo Mäntsälästä” täysin virheellisesti väitti, että olisin tekstilläni rajannut joitakin ihmisiä seurakuntayhteisön ulkopuolelle. Ketään en rajannut ulkopuolelle henkilön ominaisuuksien perusteella.
On täysin tavallista, että kirkossa arvioidaan yhteistyön perusteita. Joskus yhteistyötä tehdään ja joskus ei. Järjestöyhteistyön perusteiden arviointia ei pidä tulkita vihamielisyydeksi.
Sama nimimerkki kirjoittaa, kuinka olisi tärkeää kohdata erilaisia ihmisiä, tuomitsematta näitä.
Hän kuitenkin päätyy itse kuvailemaan minua ahdasmieliseksi. Ihmettelen, että nimimerkin takaa saa näin panetella ihmisiä.
Nimimerkki ”Yhtä arvokkaan äiti” ei hänkään osoita enempää ymmärrystä toisinajattelijaa kohtaan.
Kirjoittaja kysyi: ”Etteikö seksuaalivähemmistöön kuuluva saisi toimia edes glögin ja piparin tarjoilijana seurakunnassa?”
Vastaan: Saa toki. Tekstissäni oli kyse siitä, millaista ideologiaa tai arvomaailmaa tarjoillaan, ei pipareista.
Mäntsälän Seta ry:ltä kysyin taannoin, kuinka monta sukupuolta on olemassa. Sieltä vastattiin, etteivät he tiedä ja ettei ole tarpeellistakaan tietää tarkkaa määrää.
Kyseinen nimimerkki kirjoitti myös: ”Oma äitini sanoi toivovansa iltarukouksessaan Susannalle suolahippuja ja hyväksyvää mieltä. Minä toivon hänelle uutta uraa, kaukana lapsista ja nuorista.”
Arvostan sitä, jos joku rukoilee vilpittömin mielin puolestani. Minkäänlaista ”työnohjausta” en kuitenkaan ota vastaan tuntemattomilta ihmisiltä paikallislehdestä.
Ihmisten kunnioittava kohtaaminen ei edellytä omasta arvopohjasta luopumista. Ajatus siitä, että Raamatun opetukseen sitoutuva kirkon nuorisotyönohjaaja olisi jotenkin vahingoksi alaikäisille, on perusteeton ja syrjivä.
Jos edes kirkon työntekijän ei suvaita julkisuudessa pitävän esillä kirkon omaa avioliittokäsitystä ja opetusta, niin ollaan aikana kaukana avoimesta yhteiskunnasta.
Ajattelen, että Raamatun opetus avioliitosta ja seksuaalisuudesta on kaikkien ihmisten parhaaksi, myös lasten ja nuorten.
Naiseus ja mieheys, isyys ja äitiys toisiaan täydentävinä ovat yhä osa Jumalan hyvää suunnitelmaa ihmistä varten. Jokaisen ihmisen arvo on yhtäläinen Jumalan luomana ihmisenä. Näiden välillä ei ole ristiriitaa.
Olen saanut kirjoituksestani myös paljon hyvää palautetta. Monet jakavat huolen kirkon maallistumisesta ja sanoman vesittämisestä. Rohkaisen käyttämään sanan- ja uskonnonvapautta.
Susanna Koivula ev.lut. seurakunnan jäsen, opintovapaalla oleva kirkon nuorisotyönohjaaja, aluevaaliehdokas (kd.) Mäntsälä