Lukijalta | Alibudjetoinnilla hyvinvointia?

Keusotessa talousarviot on viimeisten kolmen vuoden aikana mitoitettu niin, että loppuvuodesta on jouduttu laatimaan mittava lisätalousarvio. Myös ensi vuoden talousarvio laadittu 14–16 miljoonaa alakanttiin.

Kysymys on tavaksi tulleesta alibudjetoinnista.

Periaatteessa sitä ei pitäisi esiintyä. Hallituksen esitys kuntalaiksi (268/2014) sisältää alibudjetointikiellon.

Sen mukaan esityksen mukaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Mutta käytäntö on toinen. Alibudjetointi on aina mahdollista naamioida esimerkiksi tuottavuusohjelmaksi siten, että kustannuskehitys mukautuu aina selvästi edellistä vuotta alemmalle tasolle. Näin Keusotessakin on tehty.

Oikea nimi ongelmalle on osaoptimointi.

Ilmoittamalla kustannukset alakanttiin valtio, hyvinvointialueiden rahoittaja vuodesta 2023 lähtien, joutuu rahoittamaan myös ne palvelut, joita hyvinvointialueiden kunnat eivät rahoita.

Vastaavasti kunnat voivat budjetoida näin säästyneet varat muihin palveluihin.

Ei siis yllättävää, että moni ministeri on viime päivinä lausunut huolensa kuntien halusta osaoptimoida valtion piikkiin.

Jos osaoptimointi sallittaisiin, vaarannettaisiin paitsi tulevien hyvinvointialueiden rahoitus, myös palveluiden saatavuus ja laatu.

Tämä pätee myös Keusoten palveluihin. Jos tavoitteena on ollut hallittu siirtymä kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi, niin systemaattinen alibudjetointi on olennaisella tavalla vaarantanut tämän tavoitteen saavuttamisen.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Jälkipyykin välttämiseksi ensi vuoden talousarvion riskit tulisi arvioida myös tuottavuustoiminnan osalta.

Työvaltaisissa palveluissa tuottavuus voi parantua vain työviihtyvyyttä ja työn tuottavuutta kohottamalla. Se on hidas mutta kestävä tie.

Sen sijaan 5-6 prosentin tuottavuusloikat, joita meille toistuvasti on lupailtu, eivät ole tästä maailmasta.

Jos olisivat, ne näkyisivät myös taloustilastoissa. Mutta nyt sieltä näkyy vain se, että työn tuottavuuden kehitys polkee paikallaan.

Ja mitä työviihtyvyyteen tulee, niin ovet ovat kyllä viimeisten parin vuoden aikana paukkuneet siihen malliin, että näköalat ovat vuosi vuodelta entisestään hämärtyneet. Tämä näkyy myös strategisesti tärkeissä kotiin annettavissa palveluissa.

Kysykää vaikka kotihoidosta tai omaishoitajilta.

Ratkaisu näihin ongelmiin ei voi olla ostopalvelujen lisääminen. Tämän vuoden aikana ostopalvelut ovat ylittäneet budjetin noin 12,5 miljoonalla, eikä mikään meille esitetty kieli siitä, etteikö sama kehitys jatkuisi myös ensi vuonna.

Tässä esittämämme näkemykset eivät saaneet kannatusta Keusoten hallituksessa. Toivomme kuitenkin, että Keusoten valtuusto tarttuu alibudjetointiin talousarviota käsitellessään.

Heini Liimatainen Keusoten hallituksen jäsen (vas.), Järvenpää Erkki Laukkanen Keusoten hallituksen varajäsen (vas.) Mäntsälä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut