Lukijalta: Mistä sote-aluevaalin alla pitäisi keskustella?

Perustettavien hyvinvointialueiden sote-palveluista vastaavat valtuustot valitaan vaalilla 23.1.2022.

Siksi juuri nyt pitäisi myös Keusote-kunnissa keskustelun käydä vuolaana. Mutta vähäksi on jäänyt. Jos jotakin on sanottu, se on liittynyt rahan riittävyyteen.

No, muitakin haasteita on. Suurimmat niistä koskevat Keusoten ja sen pohjalle perustettavan hyvinvointialueen toimintamallia – asiaa, jonka strategisesta merkityksestä lausuttiin jo kuntayhtymän järjestämistä ja tuottamista koskevassa sopimuksessa syksyllä 2017.

Sopimuksen mukaan ”Kuntayhtymälle vahvistetaan vuoden 2018 aikana palvelustrategia sen suunnittelua ja johtamista varten”.

Strategian tuli linjata muun muassa palveluiden pitkän aikavälin tavoitteet sekä omaa palvelutuotantoa ja monituottajuutta koskevat periaatteet.

Näin ei kuitenkaan tehty.

Siksi monet Keusoten toimintamallia koskevat asiat odottavat edelleen ratkaisuaan. Joitakin niistä on toki sivuttu eräissä muissa ohjelmissa, mutta esimerkiksi valtakunnan ykköskysymys, strateginen rajanveto oman tuotannon ja ostopalvelujen välillä, on edelleen tekemättä.

Se on korvattu lyhyen aikavälin ”make or buy” -tarkastelulla. Ei siis ihme, että ostopalvelujen rooli on korostunut oman tuotannon kustannuksella.

Eikä myöskään ihme, että palvelujen hinta- ja laatukontrolli ovat kirpoamassa käsistä.

Miksi näin on menetelty, on varmasti keskustelun arvoinen asia.

Toinen keskustelun arvoinen asia on Keusoten tuottavuusohjelma, jolla alun perin tavoiteltiin noin 40 miljoonan leikkauksia vuoden 2022 loppuun mennessä.

Sen puitteissa näyttää tapahtuvan myös asioita, joilla ei ole mitään tekemistä itse tuottavuuden kanssa.

Tuottavuus kasvaa, kun tuotos työtuntia kohti kasvaa. Työvaltaisessa työssä, mitä sote-palvelut kiistatta ovat, työn tuottavuutta parannetaan lähinnä henkilöstökoulutuksella. Siksi on todella vaikea ymmärtää sitä, että Keusote on toistuvasti leikannut koulutuksesta.

Viimeksi näin tehtiin Keusoten hallituksen päätöksellä 17.8.2021.

Kolmas haaste on palveluverkkosuunnitelma, jolla tavoitellaan noin 100 miljoonan säästöjä vuoteen 2030 mennessä.

Itse olen ihmetellyt, miten muutamasta karkeasta olettamuksesta on voitu johtaa näinkin mittavia säästölupauksia ja toimintatavan muutoksia.

Palveluverkkosuunnitelma toki tarvitaan. Mutta sen on noustava siitä, mitä oikeasti tiedämme, eikä siitä, mitä konsultit esimerkiksi etähoidon ja -hoivan hinnasta, sujuvuudesta ja vaikutuksista olettavat. Eihän niin tehdä missään muuallakaan.

Kysymys ei siis ole vain rahasta ja sen riittävyydestä. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten nyt perustettavan hyvinvointialueen toimintamalli sen asukkaita palvelee.

Erkki Laukkanen Keusoten hallituksen varajäsen (vas.) Mäntsälä

Kommentoi