Vaalikynä: Painoa ennaltaehkäiseviin palveluihin

Vaikka uudet kunnanvaltuustot aloittavat työnsä pian, kenelläkään ei ole varmuutta siitä, mitä kunnat tulevat tekemään tulevalla vaalikaudella.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille.

Toteutuessaan muutos tulee olemaan varsin dramaattinen, koska sosiaali- ja terveyspalvelut kattavat erittäin runsaslukuiset ja monipuoliset palvelut laidasta laitaan.

Huomionarvoinen seikka on, että mukaan tulevat myös opetustoimen puolelta koulukuraattorit ja -psykologit. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että aikatauluun ja sisältöihin voi vielä hyvinkin tulla muutoksia.

Sanomattakin on selvää, että parhaassakin tapauksessa kaikki menee aluksi siihen, että hallinto ja it-järjestelmät saadaan pystyyn ja palvelut siirtymään.

Joka tapauksessa painopisteen siirto perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin hyvinvointipalveluihin on enemmän kuin tärkeää.

Voidaankin kysyä, mitä todellisia kannustimia kunnalle tulee ennaltaehkäisevään työhön?

Kunnan riittämättömästä panostuksesta hyvinvointiin ja terveyteen aiheutuvat vahingot rahoitetaan hyvinvointialueiden varoista. Valitettavasti usein ensiksi leikataan ennaltaehkäisevien palvelujen määrärahoja, vaikka juuri sillä toiminnalla saataisiin säästöjä korjaavista kuluista.

Varhainen puuttuminen on merkittävästi edullisempaa kuin korjaavat toimenpiteet puhumattakaan suurista tragedioista henkilökohtaisen elämän tasolla.

Yhtenä tärkeänä asiana haluan nostaa esiin lasten ja nuorten usein riittämättömät mielenterveyspalvelut, jotka näkyvät sekä inhimillisenä kärsimyksenä että taloudellisena taakkana.

Jos lapsi tai nuori ei saa tarvitsemaansa hoitoa, on todennäköistä, että esimerkiksi masennus seuraa aikuisuuteen.

Negatiiviset vaikutukset koulumenestykseen ja opiskelupaikan saamiseen ovat hyvin yleisiä. Näin ollen sukupolvelta toiselle etenevä ketju onkin valmis.

Tässä yhteydessä ei voi olla puhumatta erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetuksesta. Onhan koulu varsin keskeinen ympäristö lapsen ja nuoren kehityksen kannalta.

Nykyinen inkluusioperiaate on ajatuksena suorastaan ihanteellinen ja samalla idealistinen. Onnistuakseen inkluusiomalli vaatii selvästi nykyistä enemmän lisäresursseja oppilaiden tarpeisiin vastaamiseen.

Jos opetusryhmässä on monta tukea tarvitsevaa oppilasta, mutta ei riittävää määrää tukea antavaa henkilökuntaa, tilanne on ennen pitkää kestämätön. Tarkoitus on hyvä, mutta lopputulos huono. Inkluusio ei siis todellakaan saa olla säästökeino, millainen siitä on tullut monissa kunnissa.

Erityisluokkia on lähdetty purkamaan ilman riittävää panostusta mm. koulunkäyntiavustajiin ja oppilaiden yksilölliseen tukeen, mikä on johtanut työrauhaongelmiin ja opettajien jaksamisongelmiin.

Ryhtiliikettä siis tarvitaan perusopetuksen laadun parantamiseen, Konkreettisena keinona voisi hyvin olla mm. pienryhmäopetuksen lisääminen.

Uskon ja toivon, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on, että Mäntsälässä kuin myös muissa kunnissa panostetaan jatkossa riittävästi varhaisen kynnyksen apuun perheille ja mielenterveysongelmiin ikään katsomatta.

Tällöin tulisikin vakavasti harkita terapiatakuun käyttöönottoa Helsingin tapaan. Mielenterveyspalveluihin tulisi päästä kahden viikon kuluessa.

Hoidon varhaisen järjestämisen kustannukset maksaisivat itsensä takaisin perheiden hyvinvointina.

Lapsen ja nuoren kohdalla se tarkoittaisi sujuvaa siirtymistä aikuisuuteen, jatko-opintoihin ja työelämään.

Pertti Lahti KM, toiminnanohjaaja, kuntavaaliehdokas (kd.)ä

Kommentoi